3Simoa (2012) ★★★★

3simoa_featured_620

Ohjaaja Teemu Nikin ensimmäinen pitkä elokuva 3Simoa on mukavan rento ja raikas suomalaiselokuva.
Nikki on käsikirjoittanut leffan yhdessä Jani Pösön kanssa. Pösö muuten nähdään yhdessä pienessä,
mutta tarinan kulun kannalta tärkeässä sivuroolissa. Leffassa nähdään vain muutama tunnettu kasvo,
sillä suurimmaksi osaksi rooleihin on valittu tuntemattomia näyttelijöitä. Valinnat ovat kuitenkin todella
onnistuneita, sillä melkein kaikki hahmot ovat riemastuttavaa, hyvässä mielessä hävettävää katsottavaa.

3Simoa kertoo nimensä mukaisesti kolmesta Simosta. Lipevä ja kovaa juokseva Simo (Olli Rahkonen) sekä sympaattinen ja pizzaa rakastava Lasse (Rami Rusinen) ovat murtovarkaita. Simo on velkaa Rimpi-nimiselle luukuttajalle (Matti Onnismaa), joka nyt vaatii rahojaan takaisin. Epäonnistuneiden varkauskeikkojen jälkeen Simo keksii ”ovelan” juonen, jossa Lassen tulee esittää Simoa Eevalle (Paula Vesala), naiselle, jonka kanssa Simolla on joskus menneisyydessä ollut viinanhuuruinen yhden illan juttu ja josta on syntynyt poika, Simo (Iivari Salo). Kun Lasse pääsee Eevan kotiin, tulee tämän varastaa sieltä arvokas perintökoru, jonka avulla Simo voi maksaa velkansa Rimpille. Tämän pääjuonen lisäksi mukaan mahtuu paljon muuta: sääntöjä, suunnitelmia baarista Thaimaassa, mustelmia, paljaita varpaita, tv-lupatarkastuksia, puolivuotisjuhlia, perhetapaamisia, seksiä, hengenpelastusta, alkometrejä sekä paljon pizzaa ja juoksemista ja ehkä miljoona valhetta.

Elokuva saa voimansa hauskoista näyttelijöistä ja siitä, ettei mikään tunnu menevän niin kuin ennalta
on suunniteltu. Simoa näyttelevä Rahkonen on hienosti saatu näyttämään itsekeskeiseltä lierolta. Mies
kampaa jatkuvasti rasvaista tukkaansa ja pienet viikset kruunaavat olemuksen. Simosta ei kuitenkaan ole
tehty ulkonäöllisesti liian yliampuvaa, kuten ei Lassestakaan. Lasse vaikuttaa leppoisalta, vähän hönöltä,
sellaiselta, jota ei ole luotu varkaaksi. Hänelle tärkeintä tuntuu olevan pizza, Simo taas elää varastamisesta.

Kolmannessa pääosassa on Eeva, jota näyttelevä Vesala on tuttu PMMP-bändistä ja muista
musiikkihommista, mutta myös pienistä rooleista elokuvissa Prinsessa (2010) ja Vuosaari (2012). Vesala
näyttelee hyvin entistä alkoholistia, jonka elämän lapsen syntymä on muuttanut. Parasta Eevan hahmossa
on se, että hän voi seurata kaikkea sitä, mitä ympärillä tapahtuu, niin pokkana. Vesala on mukavan
tavallisen oloinen, välillä hymyilevä, välillä epäilevä. Eevan ympärillä pyörii joukko sivuhahmoja, joista
osa on loistavia. Yksi leffan parhaista hahmoista on suomenruotsalainen Anders (Pekka Strang), Eevan
serkku, joka työskentelee vartijana ja ottaa hommansa vähän liian tosissaan. Strang hoitaa hommansa
aivan levottoman hyvin: hän puhuu sekaisin suomea ja ruotsia, yrittää pampullaan suojella Eevaa ja on
ulkonäöltään naurattava (viikset, aurinkolasit). Niin ärsyttävä hahmo, että siitä on pakko tykätä.

Eevan ystävätärtä ja naapuria Katjaa näyttelevä Annika Aapalahti ja samassa rapussa asuvaa vanhempaa rullatuolirouvaa Vienoa esittävä Ritva Vepsä tekevät myös hyvää työtä. Ei pidä myöskään unohtaa Rimpin oikeaa kättä, mykkää Jaskaa ja häntä näyttelevää Paavo Pyykköstä. Jaska edustaa bodariapurin stereotypiaa pesäpallomailoineen kaikkineen. Hän on kaikessa väkivaltaisuudessaan symppis tyyppi, josta ei voi olla pitämättä. Muutoin hyviä näyttelijäsuorituksia pursuavan leffan ainoa turha hahmo on Antti Reinin esittämä mammanpoika kovis Pasi. Hän on juuri sellainen mies, joka tuntuu olevan suomalaisten leffojen lempimiestyyppi: hihattomassa paidassa kulkeva tatuoitu kovanaama, joka käy helposti tuntemattomien päälle, mutta kotona on äidin kultamussukka.

Elokuvan tapahtumapaikkana on Helsinki, tarkemmin Sörnäinen. Tuttuja paikkoja voi havaita taustalla. Kaupungilla ei kuitenkaan sinänsä ole väliä, sillä suurin osa tapahtumista käydään sisällä, mm. Eevan asunnossa sekä kerrostalon muissa asunnoissa, joihin Simo joutuu erinäisten tapahtumien seurauksena. Elokuvan ei selkeästi ole tarkoituskaan olla näyttävä, vaan pääpaino on tapahtumilla ja dialogilla ja näiden kautta tulevalla huumorilla. Esimerkiksi Eevan koti on ihan tavallinen, hahmolle sopiva asunto eikä mikään designia pursuava keskustalukaali. Vaikka tapahtumapaikkoja on niukasti eikä hienoja maisemaotoksia ole juuri ollenkaan, onnistutaan leffassa silti luomaan mukava kesäinen, jopa hyvin arkinen (tapahtumista huolimatta) tunnelma.

3Simoa saa katsojan paikoitellen myötähäpeilemään ja kiemurtelemaan tuolissa niin, että leffaa ei
melkein voi katsoa. Monessa kohdin saa jännittää, mitä pääkaksikko seuraavaksi keksii, minkälainen vale
suusta tulee ulos ja miten mistäkin kohtauksesta selvitään. Elokuvasta erityisen mukavan tekee selkeä
ja yksinkertainen juoni sekä tiettyjen suomalaisille leffoille ominaisten synkistelyjen, kuten kännissä
toilaileminen ja yletön väkivalta, puuttuminen. 3Simoa on pieni hyvänmielenelokuva, jonka parissa voi
nauttia suhteellisen leppoisasta huumorista (kohtuullisesti kiroilua ja tappelua). Leffa taitaa olla paras
suomalainen komediaelokuva sitten Varaston (2011).

Dvd:ltä löytyy aimo kasa lisämateriaalia. Osa on ihan perinteisiä trailereita, poistettuja kohtauksia (tai kuten takakannessa lukee: turhat kohtaukset) ja pilalle menneitä otoksia, joita on aina ilo katsella. Leffan voi katsoa myös kommenttien kera, jossa ääneen pääsevät Nikki, Pösö sekä kolme päätähteä Vesala, Rusinen ja Rahkonen. Kommentit ovat katsomisen arvoisia, sillä henkilöiden välillä on hyvä meininki. Myös leffan teosta on pieniä pätkiä (löytyvät myös leffan nettisivuilta) ja hahmoista löytyy galleria. Leffan teemabiisistä Joojoomies (3Simoa All-Stars feat. Fredi Lunden ja Nöpsy) ja kahdesta muusta on musavideot. Ikävä kyllä bändeistä ja biiseistä ei ole laitettu mitään infoa mukaan. Teemabiisi on hyvä ja tarttuva, mutta muut rokkirymistelyt eivät iskeneet. Joojoomiehestä on myös karaokeosuus, joten ei muuta kuin laulamaan mukaan!

Paras ja yllättävin ekstra on kuitenkin Kalajuttu-niminen lyhytelokuva, jossa Rusinen ja Rahkonen esittävät Vanhan kauppahallin kalamyyjää ja asiakasta. Asiakas huomaa Jäämeren lohen, jonka ottaa kainaloonsa ja lähtee kiikuttamaan sitä, ei Kauppatorin edustalla olevaan Kolera-altaaseen, vaan aina Jäämerelle asti. Juoksua riittää ja leffa antaa hienon läpileikkauksen siitä, miltä näyttää matkalla Helsingistä Jäämerelle. Tällaiselle Lapin ja Pohjois-Norjan fanille lyhäri toi erittäin hyvän mielen.

3Simoa 2012 
Ohjannut: Teemu Nikki
Käsikirjoittanut: Jani Pösö ja Teemu Nikki
Pääosissa: Olli Rahkonen, Rami Rusanen, Paula Vesala
Alkuperämaa: Suomi 2012.
IMDb.

Kommentit