Attack the Block (2011) ★★★★
Avaruusörkkejä! Teinejä! Slangia jota kukaan ei ymmärrä ilman tekstityksiä! Räjähtävä garagedancehalldubstep-hässäkkä score!
Kun nämä kaikki pistetään yhteen on tuloksena vuoden parhaita ellei paras “avaruusoliot tulee ja nappaa meidät!” -elokuva. Attack the Block on herkullinen, jännittävä, mukaansa tempaava ja ennen kaikkea hauska. Nämä avaruusoliot eivät ole pieniä vihreitä miehiä vaan karvaisia turilaita joilla on mielessään kosto ja hässäkän aiheuttaminen ja vastassa kourallinen etelä-Lontoon teinejä jotka yleensä vain notkuvat kulmilla ja tekevät pikkurötöksiä.
Sam (Jodie Whitaker) joutuu ryöstetyksi matkallaan kotiin töistä, rötöstelijöinä laumallinen pelottavan näköisiä teinejä lippiksissään ja huivit naamallaan. Tämä sekalainen seurakunta on tyypillinen esimerkki kadulla kasvaneista lähiökakaroista, paljon puhetta ja uhoa ja asennetta joilla saadaan vanhemmat ihmiset vaihtamaan kadun puolta joukkion nähdessään. Ryöstön jälkeen läheiseen puistoon lennähtää valosuihku ja kyydistä löytyy örkki. Teinijoukkio pieksää olion matalaksi mutta näitä tuleekin lisää; lopulta korttelin kaduilla vilistää useampikin karvaturri pahat mielessä.
Poliisikyydissä teinejä tunnistamaan lähtenyt Sam joutuu sattumien kautta teinijoukkion jatkoksi taistelemaan hengestään ja alussa niin ärsyttävät kakarat muuttuvat yllättäen tarinan myötä sympaattisiksi eikä alun vastenmielisyydestä jota allekirjoittanut tunsi, ole jälkeäkään. Teinijoukon ilmiselvä johtaja Moses (John Boyega) on vakavailmeinen ja ilmeisen pystyvä nuori mies joka ei vähistä hätkähdä ja luotsaa lievästi paniikissa olevan joukkionsa läpi korkean kerrostalon yrittäen selvitä hengissä. Nick Frostin esittämä huumediileri antaa suojaa ja neuvoja, tosin vetäytyen taka-alalle aina vaarallisella hetkellä antaen näin teinien tehdä taistelut puolestaan.
Elokuva on pohjimmiltaan hyvin perinteinen “avaruusoliot hyökkää, yritetään taistella/selviytyä hengissä” -tarina mutta se on tehty niin muhevasti että keskeisen juonen yksinkertaisuus ei haittaa menoa yhtään. Hahmot ovat huolella rakennettuja, eleet ja puhetyyli hiottuja, tapahtumat vauhdikkaita ja ennen kaikkea meno on äärettömän uskottavaa; jos oliot hyökkäisivät maahan se tapahtuisi luultavasti juuri näin. Tarina keskittyy pienen ihmisen taisteluun omasta korttelistaan ja kaukana ovat suuret johtajat ja politiikka jotka yleensä vesittävät tarinan arvoa.
Pyörällä pääsee vain niin lujaa...
Menoa ryydittää yksi vuoden parhaita soundtrackejä, musiikki iskee luihin ja ytimiin luoden tarinalle kehykset jotka sopivat urbaaniin maisemaan erinomaisesti. En oikeasti ole niin suuri musiikin asiantuntija että osaisin nimetä tyylisuunnan jota score edustaa mutta mainio se on…
Ohjaaja ja käsikirjoittaja Joe Cornish, joka viimeksi on ollut käsikirjoittamassa Tintti 3D-seikkailua, on luonut katu-uskottavan ja toimivan scifi-toimintaseikkailun jossa kaikki on kohdillaan. Tehosteita ei ole paljon mutta tämän näköiset karvaturrit tuskin laseraseilla ampuisivatkaan…
_________________________________________________________________________________________________
Attack the Block Käsikirjoitus: Joe Cornish Pääosissa: Jodie Whitaker, John Boyega, Nick Frost Genre: Scifi / Komedia Valmistusmaa: UK 2011 IMDb |
Heh, hauska kun kommentoit, että ilman tekstitystä tästä ei ota tolkkua – minä nimittäin jouduin katsomaan sellaisen vielä tekstittämättömän version tästä
ja kieltämättä voin allekirjoittaa sen, että osa dialogista kieltämättä meni vähän ohi.
Olen samaa mieltä. Aihe on tuttu, mutta toteutustapa on tuore. Pitkästä aikaa hyvä ja hauska alieninvaasio-leffa!
Hahaha, ihan paras toi ingressi, ehkä pakko katsoa tämä! Vaikken ookaan alien-leffojen suurkuluttaja (koska ne on yleensä joko huonoja tai liian pelottavia, mulla on joku UFO-fobia).
PaiviL:Juu, siis kyllähän puheesta ymmärsi pointin mutta tuo Etelä-Lontoon aksentti höystettynä sellaisilla sanoilla joita ei tiennyt edes olevan olemassa teki leffasta sekä hyvän että vähän haastavan ;O)
June:No se oli just ton ingressin kaltainen, eikä ole pelottava, katseluun vaan!
Epätodennäköstä että moinen setti vois tuottaa pettymystä. Jotain aiemminki leffasta lukassu, mutta toi pätevästi muotoilemasi musapuoli houkuttelee tsekkaamaan entistä enemmän. Pitää vaan toivoa että koko elokuva edes tulis tänne!
Elokuvasta nauttiakseen pitäisi kai tuntea sympatiaa nuorisorikollisten jengiä kohtaan? Minun sympatiani olisivat (etenkin juonen luntattuani) 110% allujen puolella. (Tosin Frontieré(s)issäkin sympatiani olivat “väärällä” puolella, mutta elokuva pärjäsi muilla ansioilla.)
En ole tosiaan katsomassa. Eihän tuosta puutu kuin enää se, että soundtrack olisi dubstepiä, jota se varmaan kuitenkin on, ellei sitten iänikuista gangstarappia (jota on täynnä sellaisetkin leffat joihin se ei edes sovi).
Eugeni: joo, mun musatietämyksellä se menee juuri noin
Hieno leffa!
Lasse: no hyvä että kommentoit vaikket ole, tai edes aio koko leffaa katsoa… ;/
Oli kyllä mitä mainioin yllätys. Jos kaveri ei olisi saanut lippuja ilmaiseksi, ei varmaan olisi tullut tsekattua, mutta onneksi sai. Tykkäsin kovasti siitä, että tempo oli alusta loppuun reipas, ei mitään turhaa nyyhkimistä välissä. Ja kaikki nuoret näyttelijät olivat erinomaisia. Suosittelen kyllä kaikille lämpimästi. Ja kuten sanoit, soundtrack toimi!
Satu:Mahtavaa että tykkäsit! Oli minullekin melkoinen yllätys, hienoa että tehdään vielä erilaisiakin örkkileffoja ;O)