Dexter – Sarjamurhaaja ja rikostutkija samassa paketissa (kaudet 1-8)

dexter

Tv-sarja uhrinsa paloittelevasta sarjamurhaajasta kuulostaa ensin erittäin kaukaa haetulta idealta, jolle ei luulisi kovin suurta katsojakuntaa kertyvän. Toisin kuitenkin kävi: Dexteristä kasvoi odottamaton menestystarina, joka kahdeksan tuotantokautensa aikana ehti kerätä lukuisia palkintoehdokkuuksia ja jopa kaksi Golden Globea.

Mullan alla -sarjasta tuttu Michael C. Hall on Dexter Morgan, Miami Metro -poliisilaitoksen rikostutkija, jonka erityisalaa ovat veriroiskeet. Dexter on työssään erinomainen ja hän tuntuu osaavan tulkita rikospaikkoja aivan erityisellä intuitiolla.

Sellainen Dexterillä onkin, sillä sivuhomminaan hän suunnittelee ja toteuttaa täydellisiä murhia. Dexter ei kuitenkaan tapa ketä tahansa, vaan hänen uhrinsa ovat kaikki rikollisia, sellaisia, joiden pitkäaikaiseen vangitsemiseen poliisilla ei ole todisteita. Dexter jakaa oman käden oikeutta pahiksille, jotka ansaitsevatkin kuolla. Tästä Dexterin pimeästä puolesta ei tiedä kukaan muu kuin hänen poliisina toiminut isänsä, nyt jo edesmennyt Harry, joka edelleen James Remarin muodossa jakaa ohjeita Dexterin päässä.

Ensimmäisellä kaudella katsoja tutustutetaan pikkuhiljaa Dexterin kaksoiselämään, siihen kuinka hän hienonhienosti onnistuu pitämään kaksi rooliaan erossa toisistaan. Samalla avautuu Dexterin oma kompleksinen hahmo, josta löytyy koko ajan uusia kerroksia. Miami Metron poliisivoimat tehdään myös tutuksi: siellä työskentelee Dexterin pätevä, mutta itsestään epävarma sisko, Debra (Jennifer Carpenter), tutkijatyöparina C.S. Leen esittämä (ainakin omasta mielestään) huumoriveikko Masuka, Dexterin ystäväksi kasvanut etsivä Angel (David Zayas) ja vihamieheksi muuttuva Doakes (Erik King) ja rattaita pyörittää Lauren Velézin esittämä Maria LaGuerta.

Sarjan aikana mukana muissa keskeisissä tai muuten unohtumattomissa rooleissa pyörähtävät mm. Julie Benz Dexterin rakastettuna, Keith Carradine FBI-agenttina, John Lithgow neljännen kauden vieraana, Julia Stiles viidennen kauden vieraana, Colin Hanks ja Edward James Olmos kuudennen kauden vieraina sekä Charlotte Rampling ja Yvonne Strahovski Dexterin elämään voimakkaasti vaikuttavina naisina.

Sarja koostuu tuotantokausien mittaisista tarinoista, joissa Dexterillä on usein vastassaan jollakin tapaa erityisen raaka tai älykäs vihollinen. Usein nämä ovat myös sellaisia, joihin Dexterillä on jonkinlainen yhteys, mikä taas kasvattaa häntä hahmona uudenlaiseen suuntaan. Ensimmäisellä kaudella vastassa on pahamaineinen Ice-Truck Killer, toisella kaudella selvitellään Bay Harbor Butcherin mysteeriä, kolmannella kaudella The Skinner -tappajan mysteerin ohessa Dexter saa ystävän, neljäs kausi on sarjan parhaimmistoa ja se päättyy yhteen tv-historian uskaliaimmista ja näyttävimmistä tarinakäänteistä, mukana Trinity Killer, viidennellä kaudella selvitellään Barrel Girl Gangin tekemiä murhia ja Dexterin elämä saa uudenlaisen suunnan, joka kuudennen kauden ja Doomsday Killerin kautta alkaa rakentaa perustaa sarjan loppuhuipennukselle. Seitsemännen kauden vahvuutena on Dexterin oman sisäisen maailman koukerot ja kausi on nelosen lisäksi oma henkilökohtainen suosikkini. Viimeisellä kaudella tarina vedetään kasaan, eikä suurilta menetyksiltä vältytä. Sarjan päätöksestä voidaan olla monta mieltä, mutta omalla kohdallani se jäi harmilliseksi antikliimaksiksi muuten keskimäärin hienolle sarjalle.

Dexterin jännite kasvaa katsojan jännittäessä, jääkö Dexter kiinni kuutamourakoinnistaan ja jos jää, mitä sitten tapahtuu. Dexterin persoonasta kehittyy myös katsojan mielessä mielenkiintoisen ristiriitainen: onko hän oman käden oikeutta käyttävä antisankari vai pelkästään psykopaatti sarjamurhaaja? Katsoja huomaa itsekin keikkuvansa veitsen terällä: voiko Dexteristä oikeasti pitää vai pitäisikö vain toivoa hänen joutuvan tiukasti kaltereiden taakse? Tämä hahmon ristiriitaisuus ja moniulotteisuus luovat sarjaan sen intensiteetin, millä se pitää katsojan otteessaan. Sarja on murhineen raaka ja erittäin verinen, mutta sen draama on inhimillistä, ihmissuhteet kipeitä ja vaikeita, mutta mustaa huumoria ei kuitenkaan ole unohdettu.

Dexter tekee käsikirjoituksen laadultaan matkansa varrella aaltomaista liikettä, mutta kokonaisuutena jää reilusti plussan puolelle. Notkahdukset kolmannella, viidennellä ja viimeisellä kaudella jäävät muiden järkälemäisen hienojen kausien varjoon. Ja hahmona kulttiainesta oleva Dexter jää elämään vielä pitkäksi aikaa.

Lisämateriaalia mukana on runsaasti ja jokaiselle kaudelle on tarjolla omat, suomeksi tekstitetyt ekstrat. Välillä ne on ripoteltu hieman hankalasti usealle kauden levylle, mikä tekee pelkkien ekstrojen katsomisesta työlästä. Esimerkiksi kuudennella kaudella lisämateriaaleja on jokaisella neljästä levystä. Erillistä levyä lisämateriaaleille ei siis ole. Positiivista on kuitenkin se, että ekstroissa on spoilerivaroitus alussa, mikäli ne sisältävät kauden loppua spoilaavaa tietoa.

Kausi 1 sisältää kaksi koostetta: Witnessed in blood, missä kerrotaan oikeasta murhatutkimuksesta veritahrojen avulla. 13-minuuttisessa koosteessa käydään läpi Anaheimissa tapahtunutta murhaa, jonka tuomiossa vahvimpana todisteena käytettiin veritahra-analyysia. Myös 8 minuutin mittaisessa Blood Spatter 101 -koosteessa puhuu oikea rikostutkija, joka kertoo sarjassa käytetyistä tutkintatavoista.

Kausi 2 tarjoaa 40-minuuttisen haastattelukoosteen, missä Michael C. Hall, Jennifer Carpenter, Julie Benz, Erik King, C.S. Lee, Lauren Veléz, David Zayas ja Keith Carradine analysoivat ensimmäisen kauden tapahtumien vaikutuksia hahmojen kehitykseen kakkoskaudella. Mukana on myös kolme kuvagalleriaa: Victim slides esittelee kakkoskauden uhrit, Dexter’s Toolkit sarjamurhaajan työkalupakin ja tavallinen kuvagalleria kuvia sarjan tuotannosta.

Kaudella 3 mukana on jälleen haastattelukooste (25 min), missä Michael C. Hall, Jennifer Carpenter, Julie Benz, C.S. Lee, Lauren Veléz ja David Zayas kertovat uuden tuotantokauden jännitteistä. Mukana on myös kuvagalleria sekä Miami’s Finest tekstikooste, missä esitellään sarjan poliisihahmot. Lisäksi katsoja voi pelata Victim Match -peliä, missä muistellaan, kuka tappoi kenet kauden aikana.

Neljännellä kaudella kiinnostavin ekstra on Michael C. Hallin ja John Lithgow’n keskinäinen jutustelu (11 min), missä he leppoisasti kertovat yhdessä työskentelystä ja analysoivat hahmojaan. Kaksi noin kuuden minuutin mittaista Blood, Guts and Body Parts tutustuttavat katsojat sarjan rekvisiittaosastolle, missä roiskitaan teatteriverta ja rakennetaan irtoraajoja.

Viidennen kauden ekstroihin kuuluu 16-minuuttinen läpileikkaus sarjan kohtauksen tuotannosta käsikirjoituksesta lavastukseen ja kuvaukseen, kuva- ja äänileikkauksen kautta visuaalisten efektien lisäämiseen ja värimäärittelyyn. Lisäksi mukana on kuvagalleria.

Kuudennella kaudella mukana on runsaasti ekstraa. 13-minuuttisessa haastattelukoosteessa puhuvat Michael C. Hall, Jennifer Carpenter ja kaudella vieraileva Colin Hanks. Vajaan viiden minuutin Guest Stars -koosteessa esitellään vierailevat tähdet (Hanksin lisäksi mm. Edward James Olmos) ja he pääsevät kertomaan osallisuudestaan. Foul Play -koosteessa (7:20) sarjan stunttikoordinaattori stunt-miehineen esittelee kaudella nähtäviä taistelukohtauksia ja näyttää uran siirtymisen isältä pojalle. The Consultants -koosteessa (7:30) kertovat työstään puolestaan sarjan konsultteina toimivat rikospaikkatutkija ja 30 vuotta uralla ollut poliisietsivä. 4-minuuttisessa koosteessa tutustutaan erään kohtauksen luomiseen ja hupia tarjoaa pieni mustavalkoinen H.R. Nightmare -lyhäri, missä Vince Masukan avulla kerrotaan seksuaalisesta häirinnästä työpaikalla.

Kauden 7 ekstroissa nähdään kolme pariminuuttista koostetta, joissa analysoidaan kauden alun keskeisiä kohtauksia sekä kerrotaan erään kohtauksen tuotannosta. 17-minuuttisessa Writers’ Roundtable käsikirjoittajat keskustelevat sarjan luonteesta, sen paikoin erittäin rohkeista käänteistä sekä tietenkin Dexterin hahmosta ja tämän ”pimeän matkustajan” kehittymisestä. Mukana on myös muutama kohtaus Jennifer Carpenterin kommenttiraidalla varustettuna.

Kahdeksannen kauden ekstrat sisältävät koosteen The Code (8:30), missä tekijät analysoivat Dexterin säännöstön kehitystä sarjan kuluessa. Se toimii samalla koko sarjan kiinnostavana yhteenvetona. Dexteriä analysoidaan vielä toisessakin koosteessa, Evolution of Dexter (6:30) käy hahmon kehityksen läpi tuotantokausi kerrallaan ensimmäisen kauden vertautuessa lapsuuteen ja viimeisen kauden toimiessa perintönä. Lisäksi mukana on lyhyt kooste, missä yhden jakson ohjannut Michael C. Hall kertoo näyttelemisen ja ohjaamisen sovittamisesta yhteen. 3-minuuttisessa From Cop to Killer pohditaan puolestaan Debran hahmon kehitystä. Lisäksi mukana on kooste saksalaisesta ja japanilaisesta dubbaustyöstä.

© Päivi Laajalahti

ds

Kommentit