Elementary, Season 1

elementary_featured

Amerikkalainen versio Arthur Conan Doylen legendaarisesta mestarietsivästä kuulostaa klassikkotarinoiden ystävälle ajatuksena lähes tuhoon tuomitulta, onhan Sherlock Holmes brittiläisen salapoliisityön keskushahmo. Robert Dohertyn luoma sarja uudistaakin Doylen tarinaa rankalla kädellä, mutta muistaa kuitenkin ottaa mukaan myös tuttuja elementtejä ja hahmoja -vaikka osa niistä onkin kokenut totaalisen muodonmuutoksen.

Elementaryn Sherlock Holmes on muuttanut Lontoosta New Yorkiin henkilökohtaisen tragedian jälkeen uuden elämän toivossa. Hän on sortunut huumeisiin ja niinpä hänen isänsä on käyttänyt vaikutusvaltaansa ja laittanut poikansa huumevierotukseen. Huumevierotuksen myötä Sherlock tutustuu tohtori Watsoniin, entiseen kirurgiin, joka on oman henkilökohtaisen tragediansa myötä luopunut lääkärin tehtävistä ja työskentelee tätä nykyä tukihenkilönä päihdevieroituksessa oleville.

Watson muuttaa asumaan Sherlockin asunnon yläkertaan. Osoite ei kuitenkaan ole vanha tuttu Baker Street 221b, vaan The Brownstone Brooklynissä.

Sherlockin ja Watsonin yhteistyö alkaa siis hyvin erilaisissa merkeissä, mutta pikkuhiljaa Watson alkaa innostua Sherlockin maailmasta, johon kuuluu outojen murhien selvittely New Yorkin poliisilaitoksen konsulttina. Sherlock on äärimmäisen älykäs ja hankala ihminen, mutta hänessä on myös inhimillisempi puolensa.

Ensimmäisellä tuotantokaudella keskitytään esittelemään keskeiset hahmot: Sherlockin ja Watsonin lisäksi poliisipäällikkö Gregson (Aidan Quinn) ja etsivä Bell (Jon Michael Hill), mutta myös tuttuutta vilahtaa joukossa, sillä kauden loppua kohden mukaan tulevat Irene Adlerin ja Moriartyn nimet.

Sherlockina Elementaryssä nähdään brittinäyttelijä Jonny Lee Miller, joka tunnetaan mm. elokuvasta Trainspotting. Huumevierotuksessa olevan Sherlock on vahvasti tatuoitu ja hahmona kaikista Sherlock Holmes -hahmoista ehkä modernein. Tohtori Watsonin hahmoa on niinikään päivitetty sarjaan rajusti, sillä hahmosta on Elementaryyn tehty etnisesti eksoottinen nainen. Joan Watsonin roolissa nähdään mm. Kill Bill– ja Charlien enkelit -elokuvista tuttu Lucy Liu. Watsonin muuttaminen naiseksi on toisaalta kiinnostava, mutta toisaalta se myös tekee Sherlockin ja Watsonin suhteesta hyvin perinteisen miehen ja naisen välisen suhteen. Sekä uudessa britti-Sherlockissa että Robert Downey Jr:n tähdittämissä elokuvissa miespuolisten hahmojen välillä nimittäin säkenöi vahva seksuaalinen lataus, mikä erottaa ne monista muista poliisi- yms. sarjojen kaveripareista.

Elementaryn haasteena on erottautuminen niin aikaisemmista Sherlock-filmatisoinneista kuin muistakin amerikkalaisista poliisisarjoista. Tarinallisesti se kuitenkin päätyy kulkemaan hyvin perinteisiä latuja ja tuloksena on brittipääosalla kuorrutettu poliisisarja, jossa on hyvin vähän mitään uutta. Sarjan ensimmäisestä kaudesta päällimmäisenä mieleen jääkin tunne, että amerikkalaisessa sarjassa ei ole uskallettu ottaa tarpeeksi tarinallisia riskejä -Watsonin muuttaminen naiseksi ei riitä, jos hahmoa ei kehitetä olemaan muuta kuin perinteinen pyykkejä keräilevä ja taloutta hoitava äitihahmo.

Myös Sherlockin hahmo on Millerin esittämänä yllättävän mitäänsanomaton ja hahmona kankea. Se on myös lähes väkinäiseltä tuntuvan vakava, eivätkä humoristisiksi tarkoitetut kohtaukset onnistu muuta kuin aiheuttamaan katsojassa myötähäpeää. Monessa tapauksessa amerikkalaistaminen tarkoittaa seksikkäiden typyköiden esittelyä ja sitä kautta Sherlockin miehisyyden korostamista, päihdevierotuksen ja AA-kerhon merkityksellisyyttä sekä mies- ja naishahmojen stereotyypittelyä.

Elementarya tulee väkisinkin verranneeksi brittiläiseen, samaan aikaan tuotannossa olevaan Sherlock-sarjaan, BBC:n Sherlockiin. Elementaryssä materiaalia on huomattavasti enemmän (24 jaksoa tuotantokaudella vastaan BBC:n kolme jaksoa), mikä saa sen tuntumaan helpommin liukuhihnatuotannolta. Sekä käsikirjoituksellisesti että hahmojensa kiinnostavuudeltaan BBC:n Sherlock kuitenkin pesee amerikkalaisen vastineensa mennen tullen. Tekniseltä toteutukseltaan Elementaryssä ei ole mitään vikaa.

Ensimmäisen kauden ekstrat sijaitsevat ensimmäisellä ja viimeisellä levyllä. Ykköslevyllä on mukana kaksi noin 10-minuuttista koostetta: A Holmes of Their Own ja In Liu of Watson. Näissä sarjan luoja Rob Doherty kertoo yhdessä Millerin ja Liun kanssa sarjan suunnittelusta sekä Liun hahmosta ja sen kehityksestä ensimmäisen tuotantokauden aikana.

Viimeisellä levyllä on vajaan 20 minuutin mittainen Holmes Sweet Holmes -kooste, missä esitellään sarjan hahmoja ja pohjustetaan kauden tapahtumia. Kolmen minuutin mittaisessa koosteessa Liu kuljettaa katsojaa sarjan lavasteissa ja mukana on muutaman minuutin mittaisia katsauksia (The Power of Observation) mm. sarjan kuvaukseen, tuotantoon, lavastukseen ja musiikkiin. Sarjan ohjaajat ja käsikirjoittajat muuttuvat lähes jokaisessa jaksossa, mutta kuvaaja pysyy ensimmäisellä kaudella samana – siksipä hän onkin keskushahmo pitämässä sarjan ilmettä yhtenäisenä.

Mukana on myös muutamia pieniä promovideoita.

© Päivi Laajalahti

ds

Kommentit