Gloria – elämä ei pysähdy keski-iässä

gloria

Gloria kertoo nimensä mukaisesti Gloriasta, viisikymppisestä naisesta, jonka elämä ei pysähdy avioeroon tai keski-ikään. Gloria (Paulina Garcia) on hyvännäköinen, suurilla silmälaseilla vielä persoonallisemman näköiseksi tehty nainen, jolta ei koskaan puutu tanssipartneria. Hän on iloinen, elämänmyönteinen ja suorapuheinen sekä hyvin vahva nainen. Elokuva on hieno katselukokemus, jota värittävät 1980-luvun lationopop ja Santiago de Chilen arkinen elämä.

Glorian on ohjannut chileläinen Sebastian Lelio. Ohjaaja on yhdessä Gonzalo Mazan kanssa käsikirjoittanut elokuvan, jonka tarinan kuljettelu ja rytmitys ovat erittäin onnistuneita. Elokuva koostuu lyhyistä jaksoista, joista siirrytään sujuvasti seuraavaan tilanteeseen. Erityisesti alussa esitellään Glorian elämää ja arkea. Hänellä on kaksi aikuista lasta ja pieni pojanpoika. Gloria työskentelee toimistossa ja käy mielellään tanssimassa. Hän on naisena hyvin aktiivinen eikä jää seinäruusuksi. Vaikka elokuvassa on paljon lyhyitä kohtauksia, se etenee silti madelleen eteenpäin, sillä ei ole tarve kiirehtiä.

Jostain syystä elokuva tuo mieleen menneen ajan, 1970-80-luvut. Ehkä se johtuu Glorian suurista silmälaseista tai elokuvassa kuullusta musiikista. Käsittääkseni elokuva sijoittuu kuitenkin nykyaikaan, ainakin älypuhelimista voi niin päätellä. Musiikilla on kautta elokuvan tärkeä rooli tunnelman luonnissa. On vaihteeksi piristävää kuulla espanjankielistä musiikki ainaisen englannin sijaan, vaikka toki tähänkin elokuvaan mahtuu ainakin yksi englanninkielinen kappale. Sen enempää loppua paljastamatta on pakko mainita leffan päättävä riemastuttava biisi Gloria, jonka esittää italialainen Umberto Tozzi. Tämän parempaa ja voimaa-antavampaa loppua ei olisi voinut olla. Myös keskivaiheilla on todella tunnelmallinen kohtaus, jonka juuri musiikki tekee niin hienoksi.

Gloria, jonka olemus valloittaa katsojan, kohtaa eräällä klubilla hieman itseään vanhemman Rodolfon (Sergio Hernandez), jonka kanssa päätyy suhteeseen. Ongelmana vain on, ettei mies osaa päästää irti vaimostaan ja lapsistaan. Glorian ja Rodolfon välillä on paljon naurua ja hellyyttä, mutta myös epäröintiä ja ymmärtämättömyyttä. Hieman hankalasta suhteesta huolimatta elokuva on kuitenkin täynnä huumoria ja hyvää mieltä. Glorialla ei onneksi ole aikaa vaipua alamaihin yhden miesjutun takia. Rauhallisesta olemuksestaan huolimatta Gloria on ihanan rohkea hurjapää, joka näyttää, miltä tuntuu.

Nyt seuraa hehkutusta. Gloria on todella mainio elokuva. Paulina Garcia on kerrassaan loistava Gloriana, jonka roolin hän on toden teolla sisäistänyt. Santiago antaa hienot puitteet tapahtumille ja tunnelma elokuvassa on loistava: kiireetön, muttei silti tylsä tai liian hidas. Vaikka elokuvan tarina ei sinällään ole kovin erikoinen tai mullistava, on esitystapa raikas ja voimallinen. Jos voisin, laittaisin tähän soimaan Tozzin Gloria–kappaleen ja uskon, että tanssijalka alkaisi väkisin vipattaa, aivan kuten elokuvan Glorialla.

© Toni van der San

[divider]INFO[/divider]

GLORIA Ohjaus: Sebastián Lelio
Käsikirjoitus: Sebastián Lelio & Gonzalo Maza
Pääosissa: Paulína Garcia, Sergio Hernández
Alkuperämaa: Chile / Espanja 2013
Genre: Komedia / Draama
IMDb

 

Kommentit