Rakkauden palapeli ratkeaa – ainakin toistaiseksi

rakkaudenpalapeli

Miksi kuulostaa niin tutulta, kun samassa elokuvassa näyttelevät Romain Duris, Audrey Tautou, Cecile de France ja Kelly Reilly? Dvd:n takakansi ei sitä paljasta, mutta ranskalainen ohjaaja Cedric Klapisch on aiemmin ohjannut nuorten aikuisten komediat Espanjalainen kimppakämppä (2002) ja Sinkkuuden huuma (2005), joissa siis pääosia esittävät edellä mainitut näyttelijät. Rakkauden palapeli on kolmas osa tätä elokuvasarjaa, jossa hahmot ovat kasvaneet (muttei kovasti kehittyneet) ensimmäisen osan opiskelijoista aikuisiksi, joilla on työpaikat ja lapsia, mutta edelleen ongelmia rakkaudessa.

Rakkauden palapeli on puhdasta viihdettä. Siinä ei ole mitään kovin syvällistä, mutta sitä on hauska katsella ja naureskella hahmojen kommelluksille. Näyttelijät ovat taitavia ja kokeneita konkareita, he ovat luonnollisia, hassuja ja juttu toimii, vaikka ikää, kokemusta ja karismaa on tullut lisää.

Nelikymppinen Xavier (Duris) yrittää kirjoittaa romaania ja keskustelee kustannustoimittajansa kanssa. Hän alkaa kertoa omaa tarinaansa, jossa Xavierin vaimo Wendy (Reilly) on tavannut uuden miehen ja päättänyt muuttaa perheen kahden lapsen kanssa New Yorkiin. Xavier muuttaa heidän perässään ja päätyy asumaan lesboystävättärensä Isabellen (de France) ja tämän tyttöystävän Jun (Sandrine Holt) luokse. New Yorkissa Xavier juttelee entisen tyttöystävänsä Martinen (Tautou) kanssa skypen välityksellä, kunnes… Niin, elokuvan aikana tapahtuu kaikenlaista, mutta eipä sen enempää juonenkäänteistä.

Tarinan kuljettelu on hieman sekavaa. Kohtaukset ovat hengästyttäviä, niissä juostaan paljon ja tunnelma on muutenkin hektinen. New York on miljöönä jälleen ihastuttava. Isabellen asunto on huikea, samoin Jun tyhjäksi jäänyt ”sinkkuasunto”, jonne Xavier muuttaa. Elokuva on tyyliltään kovin nuorekas, vaikka siinä kerrotaan nelikymppisistä ihmisistä. Se ei kuitenkaan tunnu väkisin nuorennetulta, vaan tyyli on pysynyt samanlaisena kaikkien kolmen leffan kohdalla.

Elokuvaa on lisätty kivoja pieniä yksityiskohtia ja fantastisia elementtejä, kuten se, että Xavier tapaa historiallisia henkilöitä. Kielten sekamelska on hauskaa kuunneltavaa: ranskaa, englantia, espanjaa, kiinaa.

Xavier sanoo elokuva lopulla: ”Kun löydät onnen, ei ole enää mitään kerrottavaa.” Lausahdus kuvaa hyvin useita elokuvia, jotka loppuvat siihen, kun hahmot saavuttavat sen, mitä elokuvan ajan etsivät. Niin käy tässäkin. Päähenkilö löytää jotakin ja naps, elokuva loppuu. Joskus olisi hauska tietää, mitä hahmoille sitten tapahtuu. Toisaalta koskaan ei voi tietää, tuleeko tähän sarjaan vielä yksi jatko-osa, mutta todennäköisesti sekään ei kerro siitä ”tylsästä” onnesta, vaan tulevista ongelmista.

Kuten sanottu, Rakkauden palapeli on mukava viihdepläjäys, jonka parissa voi viettää kivat vajaat kaksi tuntia, mutta joka ei jää mietityttämään sen pidemmäksi aikaa. Tällaisia elokuvia tarvitaan, sillä mikään ei ole silloin tällöin leppoisampaa kuin heittää aivot narikkaan ja katsella värimaailmaltaan valoisaa elokuvaa, jossa on tavallisten ihmisten tavallisia ongelmia (vähän ylivietyinä tietysti), eikä mitään liian dramaattista, väkivaltaista tai raakaa.

Dvd:llä ei ole ekstroja.

© Toni van der San

[divider]INFO[/divider]

CASSE-TÊTE CHINOIS (CHINESE PUZZLE)  Ohjaus: Cédric Klapisch
Käsikirjoitus: Cédric Klapisch
Pääosissa: Romain Duris, Audrey Tautou, Cecile de France, Kelly Reilly
Alkuperämaa: Ranska 2013
Genre: Draama / Romanttinen komedia
IMDb

Kommentit