Anna Karenina (2012) ★★★★

annakarenina2013

Elokuvien tekemisessä on olennaista taiteellinen vapaus. Käsikirjoituksen ei tarvitse seurata alkuperäismateriaalia, ja tarinakin on sijoitettu useammin kuin kerran jonnekin muualle kuin mihin esimerkiksi Shakespeare on sen alunperin kirjoittanut. Tolstoin Anna Karenina ei lukemisena ole keveimmästä päästä, mutta ohjaaja Joe Wright on onnistunut luomaan jotain odottamatonta.

Anna Karenina on täynnä tukahdutettua, pinnan alla kytevää intohimoa. Sen ote on raikas ja kiinnostava. Katsomiskokemus on ilahduttava, kiihdyttävä ja visuaalisesti inspiroiva.

Tsaarinajan Venäjälle sijoittuva tarina on kiteyttänyt ajankohtansa hyvin. Seurapiireissä tärkeintä on se miltä kaikki näyttää, ei välttämättä se mitä kulissien takana tapahtuu. Niinpä elokuvakin sijoittuu hieman odottamattomasti suurimmaksi osaksi teatterin lavalle, hyläten perinteisemmät aidot kuvauspaikat ja ulkoilmakohtaukset – vaikka niitäkin on. Tulos on mielenkiintoinen ja ennenkaikkea innostava. Välillä leikkaukset puuttuvat, kohtauksesta toiseen siirrytään yksinkertaisesti kävelemällä lavasteita eteenpäin, vaihtamalla vaatteita matkan aikana apurin avulla. Ryhmäkohtaukset ovat melkeinpä musikaalista  – ilman musiikkia, ja ne antavat mielenkiintoisen rytmin tapahtumille. Seurapiirien ihmiset ovat todellakin näyttelijöitä, heitä valvotaan, arvostellaan ja suomitaan – tällä kertaa ei ainoastaan teatterikatsojien toimesta.

Keira Knightley hurmaa pääosassa; Moskovaan veljelleen puhuttelua pitämään tullut Anna törmää jo junassa hurmaavaan ja naisten mieleen olevaan Kreivi Vronskiin (vaalea ja viiksekäs Aaron Taylor-Johnson). Vakaasti naimisissa oleva Anna tuntee syttyvänsä tuleen, löytävänsä pitkien katseiden ja hitaan flirttailun aikana kipinän elämässään, jota aviomies kaikessa vakaudessaan ei ole pystynyt tarjoamaan. Aviomiestä esittävä Jude Law on roolissaan erinomainen, hillitty ja asiallinen Alexei yrittää olla huomioimatta vaarallista hulluutta joka on vallannut tämän vaimon mielen. Suhde ei ole sopiva, se ei ole hyväksytty. Seurapiireissä saa hyppiä vieraissa pedeissä, jos sen tekee mies. Suhteen seurauksena voi olla ylittämätön häpeä, seurapiirien hylkääminen, ihmisten pahat puheet tai jotain pahempaa. Naisella ei ole oikeuksia, ja antautuessaan toiselle miehelle Anna voi menettää kaiken, lastaan myöten.

Mutta intohimolle on paha sanoa ei. Värit ja lavasteet luovat kehykset hullaannuttavalle romanssille, joka näyttää olevan tuhoon tuomittu jo Vronskin astuessa junaan. Miehen silmät ja hymy ovat kauneudessaan jo varoitus itsessään, mutta pystyisikö Anna koskaan sanomaan ei?

Näyttelijäkaarti tekee ammattitaitoista jälkeä; Matthew McFadyen yllättää mahtavalla suorituksellaan Annan huikentelevaisena veljenä Oblonskyna. Tämä vaimoaan alituisesti pettävä mies kaipaa aina uutta, nuorta, ihastuttavaa seuraa – samalla kun lapsikatrasta hoitava vaimo näivettyy kotona. Elämänjanossaan Oblonsky on hurmaava hahmo, hauska, nokkela ja toimii keventävänä elementtinä muuten niin kovin dramaattiselle ja tunteita pursuavalle tarinalle.

Anna Karenina onnistuu olemaan raskaasta aiheesta huolimatta keveä kuin kevään ensi henkäys ja saa katsojan pohtimaan. Elääkö läpi elämänsä tuntematta koskaan kaiken nielevää intohimoa, vai ottaa riski ja antautua sille – silläkin uhalla että menettäisi kaiken?

Anna Karenina
Ohjaus: Joe Wright
Käsikirjoitus: Tom Stoppard, Leo Tolstoin romaaniin perustuen.
Pääosissa: Keira Knightley, Aaron Taylor-Johnson, Jude Law
Alkuperämaa: UK 2012
Genre: Draama
IMDb

Kommentit