Wetlands – Kosteikkoja raahaa naisen seksuaalisuuden mystiikan viidakoista pilke silmäkulmassa

wetlands

On totta, että Wetlands – Kosteikkoja voi ravisuttaa katsojan sisäistä mielenrauhaa. Mutta elokuvan ei ole tarkoitus aiheuttaa shokkireaktioita, vaan kertoa tarina. Charlotte Rochen esikoisromaaniin Feuchtgebiete perustuva elokuva karsii pois paljon pahaa ja ahdistavaa, keskittyen enemmän erinomaisiin näyttelijöihin  ja outoon tarinaan, kuin alkuperäisen tarinan itsetuhoiseen sävyyn.

Naisen seksuaalisuus on aihe jota kirjoittajat ja elokuvantekijät rakastavat antaumuksella. Se on mystistä, ikonista, turmiollista tai hävettävää – kertojasta riippuen. Mystifioiminen ja piilottelu tekevät naisliikkeelle enemmän hallaa kuin hyvää, ja ohjaaja Peter Wnendtin tulkitsemana seksuaalisuus raahataan niskavilloista suoraan parrasvaloihin. Helen Memel on 17-vuotias tyttö jonka suhtautuminen henkilökohtaiseen hygieniaan on arveluttava. Helen kärsii peräpukamista, ja rapsuttaa näitä antaumuksella tilaisuuden tullen. Tyttö skeittailee paljasjaloin, päätyen yleiseen vessaan jossa likavesi ulottuu nilkkoihin. Likaiselle vessanrenkaalle istuminen on suorastaan tervetullut kokemus. Turha peseytyminen on pannassa – kosteikot antavat tytön mukaan luonnontilassaan parhaat signaalinsa vastakkaiselle sukupuolelle. Tarina iskee terävällä vasaralla nykypäivän naisihanteeseen; hajuttomiin, karvattomiin, neutraaleihin. Jos et pidä luonnollisesta naisesta, oletko oikeasti valmis harrastamaan seksiä – Helenin logiikka karsii jyvät akanoista, miehet pojista.

wetlandskosteikkoja

Elokuva ei kursaile kuvatessaan Helenin pakkomiellettä omaan alapäähänsä. Masturbaatiotesti vihanneksilla, tampoonien vaihtaminen parhaan ystävän kanssa sekä satunnainen paneskelu voivat aiheuttaa vilunväreitä. Tai sitten ei. Carla Jurin tulkitsemana Helen on hurmaava, vanhempiensa kasvatuksen uhri, hieman luultavasti vinoon kasvanut nuori nainen seksuaalisen heräämisen alkumetreillä. Vanhempiensa yhteenpaluusta haaveileva nuori tyttö päätyy sairaalaan epäonnisen alapään sheivauskerran johdosta, ja hyvinkin epätodennäköinen flirttailu nuoren miespuolisen sairaanhoitajan kanssa alkaa.

Absurdeista tapahtumistaan huolimatta sävy pysyy humoristisen keveänä, leikkaukset ovat nopeita, kuvasto värikästä.  Wetlands on popkatalogi osittain kiehtovista, osittain järkyttävistä asioista. Se ei saarnaa, hymistele eikä piilottele. Naisen seksuaalisuudessa ei ole mitään salailtavaa, sen glorifiointi turhaa ja ilman pontta, tehden naiseudesta vain heikkoa ja suojeltavaa. Tätä Wetlands haluaa sanoa, tehden sen ehkä astetta oudommalla tavalla.

Filmitähti kävi haastattelemassa ohjaaja Peter Wnendtiä, videon voit katsoa täältä. 

© Ursula Borg

[divider]INFO[/divider]

FEUCHTGEBIETE  Ohjaus: Peter Wnendt
Käsikirjoitus: Claus Falkenberg, perustuu Charlotte Rochen samannimiseen romaaniin
Pääosissa: Carla Juri, Christoph Letkowski, Marlen Kruse
Alkuperämaa: Saksa 2013
Genre: Komedia / Draama
IMDb

Kommentit