Elokuvavuosi 2013: Nuortenfantasian parhaat, ei mitään Twilightia

ya

Nykyelokuvan yksi suosituimmista trendeistä on  nuorille aikuisille suunnattu fantasia, yleensä suosittujen kirjasarjojen avulla. Siinä missä Harry Potter-sarja aikoinaan onnistui tässä erinomaisesti, on tänäkin vuonna nähty esimerkkejä siitä, kuinka moneen kuoppaan kirjojen elokuvallistamisessa voi kompastua.

Lumoava kirous (Beautiful Creatures) on masentava esimerkki siitä, millainen soppa saadaan aikaiseksi yhdistelemällä fantasiaelementtejä nuoreen romanssiin. Pääparin täydellinen karisman puute korostui ylinäyttelemisellä, tyhjänpäiväisellä käsikirjoituksella ja juonella joka kumisi tyhjyyttään. Suositun Percy Jackson-kirjasarjan Hirviöidenmeri onnistui huomattavasti paremmin – mutta ei edeltäjänsä tapaan ole herättänyt aitoa innostusta eikä ihastusta varsin keskinkertaisella tulkinnallaan. Tänä vuonna kuitenkin myös onnistuttiin monessa asiassa.

Tämä omalaatuinen genre kärsii edelleen paljon Twilightin aiheuttamasta inhoreaktiosta monen katsojan keskuudessa. Lisäksi kirjoja lukemattomien ja lukeneiden mielipiteet eroavat, ymmärrettävästi, huomattavasti toisistaan. Yksi asia on kuitenkin varma; nuorille suunnattu fantasiakerronta ei tule poistumaan elokuvista lähiaikoina. Toivoisimme kuitenkin jo Twilightin unohtamista – jokaista fantasialla kuorrutettua teiniromanssia käsittelevää elokuvaa ei tarvitse tituleerata ”uudeksi Twilightiksi”.

Nälkäpeli: Vihan liekit (The Hunger Games: Catching Fire)

(Filmitähden arvostelu: ensi-ilta)

Suzanne Collinsin kirjoittaman nuortenkirjasarjan elokuvaversiot jatkavat voittokulkuaan. Jo ensimmäinen Nälkäpeli Gary Rossin ohjaksissa oli arvostelumenestys genren elokuvien joukossa, eikä Francis Lawrencen ohjaama jatko-osa Vihan liekit jää siitä lainkaan jälkeen. Sarja on oivallinen esimerkki siitä, että myös naispuolinen sankari voi pitää elokuvan koossa ja vetää katsojia teatteriin -ja varsinkin kun sankaria esittää tämän hetken valovoimaisin näyttelijätär Jennifer Lawrence, ei mikään voi mennä vikaan.

Totalitaarisessa tulevaisuudessa kytevän kapinan ensihetkiä kuvaava Vihan liekit on taidokas fantasiadraama, joka onnistuu jouhevan toimintaseikkailun ohella liikuttamaan kyyneliin asti. Tarina on julmuudessaan omaa luokkaansa nuortenelokuvien genressä, mikä tekee siitä erittäin vaikuttavan elämyksen.

nälkäpelivihanliekit

Varjojen kaupungit: Luukaupunki (The Mortal Instruments: City of Bones)

(Filmitähden arvostelu: ensi-ilta)

Cassandra Claren fantasiakirjasarjan ensimmäiseen osaan pohjautuva Luukaupunki esitteli katsojille osan kirjasarjan mittavasta mytologiasta, mutta onnistui sillä jakamaan katsojat erittäin vahvasti kahtia. Claren kirjoihin tutustuneille elokuva avautui keskimääräistä parempana nuortenfantasiana, mutta alkuperäistä tarinaa tuntemattomille sen moniulotteinen fantasiamaailma saattoi jäädä sekavaksi, sillä käsikirjoitukseen oli pyritty ottamaan mukaan ehkä hieman liikaakin alkuperäisen kirjan materiaalista.

Lily Collinsin esittämän Claryn matka tavallisesta tytöstä mystiikkaa täynnä olevaan, meidän maailmamme rinnalla toimivaan maailmaan on visuaalisesti huikea kokemus. Elokuvan hahmot ovat kauniita ja seksikkäitä, mutta myös hahmojensa taustoilta kiinnostavia. Tarina on synkkä, vauhdikas ja täynnä ihastuttavaa fantasiaa – juuri niin kuin nuortenfantasiaelokuvassa pitääkin olla. Elokuva floppasi lippuluukuilla ja sen jatko-osan Tuhkakaupungin tuotanto laitettiin ensin jäihin. Nyt elokuva on kuitenkin siirtynyt esituotantoon eli toiveita jatkon saamiseksi on!

luukaupunki

Warm Bodies

(Filmitähden arvostelu: ensi-ilta, dvd)

Romanttinen zombie-elokuva? Ei niinkään verta ja suolenpätkiä, vaan nuorta rakkautta ja itsensä löytämistä kuvaava Warm Bodies on söpöllä tavalla hurmaava. Se soittelee Romeon ja Julian tuttuja säveliä, tulevaisuuteen siirrettynä. Tapahtumia on kevennetty erinomaisella kerronnalla Nicholas Houltin esittämän R:n näkökulmasta, joka tutustuu sattumalta nuoreen Julieen (Teresa Palmer). Ymmärrettävistä syistä nuorten välinen romanssi ei ole itsestään selvää heti lähtökuopissa, mutta kylmän karskissa maailmassa rakkaus voittaa aina. Tai ainakin tällä kertaa.

Tuloksena olisi voinut olla imelä ja kömpelö teiniromanssi, tai verellä mässyttelevä keskinkertainen zombie-elokuva. Synkkä huumori sävytettynä epätoivoisella sarkasmilla tekee tarinasta nokkelan ja viihdyttävän. Elokuva perustuu Isaac Marionin samannimiseen romaaniin, ja se on onnistunut säilyttämään tarinan tutkiskelevan luonteen. Warm Bodies on yhtä lailla tutkielma ihmisyydestä ja kasvamisesta, eikä sen leimaaminen pelkäksi teiniromanssiksi tekisi tarinalle kunniaa.

warmbodies

Ender’s Game

(Filmitähden arvostelu: ensi-ilta)

Orson Scott Cardin vuonna 1985 kynäilemä Ender’s Game on tarina, jolle moni nykyinen nuortenkirja ja elokuva on paljon velkaa. Sen militaristinen maailma pistää nuoret lahjakkuudet kovaan kouluun, jossa jyvät erotetaan akanoista ankaran treenauksen ja testauksen avulla. Vuoden ehdottomiin tähtiin kuuluva Asa Butterfield on syntynyt esittämään nuorta Enderia. Siinä missä aikuiset tyytyvät lähinnä ärisemään, on Butterfieldin Ender yhtä aikaa arka ja laskelmoiva, täynnä epäilyksiä, koti-ikävää ja piileskelevää aggressiivisuutta.

Tuloksena on visuaalisesti hieno scifi-tarina, jossa ihmiskunnan tulevaisuus heitetään armoitta lasten harteille. Vaikka elokuva ei juuri pysähdy pohtimaan tapahtumien oikeutusta, se tarjoaa pätevää avaruusseikkailua – ja siitä pohjimmiltaan on tässä elokuvassa kyse. Se jakaa katsojien mielipiteet vakaasti kahtia. Toiset pitävät Ender’s Gamea hieman tyhjänä ja liian sliipattuna; toiset se hurmaa vahvalla otteellaan dramatiikan tajussaan ja visuaalisuudessaan.

endersgame

Kommentit