Girls, 3. kausi – Happily whatever after

girls_kausi3

HBO:n Girls-sarja jatkaa samaan vanhaan malliin, eli viihdyttää, naurattaa ja vähän itkettääkin (lähinnä myötähäpeän takia). Mitään kovin uutta kolmoskausi ei tarjoa, mutta hahmot syvenevät ja muutama uusi mielenkiintoinen sukulainen astuu kehiin. Yleistunnelmaltaan kausi ei enää ole niin kevyt ja raikas kuin aiemmat kaksi, vaan se saa synkempiä sävyjä, vaikka huumori on edelleen vahvasti läsnä. Tällä kaudella kukaan ei kuitenkaan tunnu olevan kovin onnellinen…

Sarjan luoja Lena Dunham, joka näyttelee sarjassa kirjailijaksi haluavaa Hannahia, on jälleen kirjoittanut ja ohjannut jaksot isomman porukan kanssa (mm. vanhat tutut Jenni Konner, Judd Apatow, Jesse Peretz). Aiemmin, erityisesti ensimmäisellä kaudella, aikaa kulutettiin paljon hahmojen väliseen hengailuun, seksiin ja dialogiin kiireettömissä tunnelmissa. Nyt tahti on nopeatempoisempaa ja lyhyessä ajassa ehtii tapahtua paljon.

Pääosassa ovat edelleen neljä nuorta aikuista: Hannah (Dunham), Marnie (Allison Williams), Shosanna (Zosie Mamet) ja Jessa (Jemima Kirke) kokoontuvat yhteen paikkailemaan välejään ja korjaamaan ystävyyttään. Jokaisella on ongelmia tahoillaan: Hannahilla on vaikeuksia e-kirjansa kanssa, Charlie on yllättäen jättänyt Marnien, Shosanna yrittää löytää tasapainon opiskelun ja juhlimisen välillä ja Jessa on vieroitusklinikalla. Mukana ovat myös mainiot miespääosat Adam (Adam Driver) ja Ray (Alex Karpovsky), joilla ei myöskään ole helppoa. Symppikseksi osoittautunut Adam yrittää löytää töitä näyttelijänä ja itsevarmuutta keränneellä Raylla on naishuolia. Koska Charlieta näyttelevällä Christopher Abbottilla oli muita hommia, ei miestä nähdä enää sarjan kolmannella kaudella.

Mukana on liuta hyviä sivuosia, joista mainittakoon ainakin Hannahin suloinen ex-poikaystävä Elijah (Andrew Rannels), Adamin sisko tummakulmainen Caroline (Gaby Hoffman), Hannahin omituinen alakerran naapuri Laird (Jon Glaser), Hannahin uusi työporukka Joe (Michael Zegen), Kevin (Amin Arison) ja Karen (Jessica Williams), Jessan kammottava klinikkakaveri Jasper (Richard E. Grant) sekä Marnien ja Adamin muusikkokaveri Desi (Ebon Moss-Bachrach). Sivuhahmot tulevat mukaan onnistuneesti ja luontevasti niin, että he tuntuvat kuuluvan sarjan maailmaan eivätkä vain tee pieniä irrallisia esiintymisiä. Sivuhahmojen määrä osoittaa myös sen, että kaikilla tytöistä on omat elämänsä ystävyyden ulkopuolella, joista muut eivät välttämättä tiedä mitään.

Girls-sarjan kolmas kausi saa katsojan odottamaan seuraavaa kautta ja toivomaan, että kaikilla menisi paremmin. Hauskalla tavalla sarjan kaikki hahmot ovat ihmisiä, joista pitää. He ovat inhimillisiä hyvine ja huonoine puolineen. Sarja onkin siitä realistinen, ettei kukaan ole puhtaasti hyvä tai paha, kuten perinteisissä teini- ja nuortensarjoissa. Tässä ei punota salajuonia eikä liittouduta jengeiksi. Tyttönelikon vahva ystävyys on jatkuvasti koetuksella, eikä heillä todellakaan ole aina hauskaa yhdessä. Kolmoskaudella hahmojen persoonallisuudet tulevat syvemmiksi ja heistä selviää, millaisia ihmisiä he todella ovat.

Blu-rayn lisämateriaalit:

Poistettuja ja pidennettyjä kohtauksia löytyy muutamia. Inside the Episodes –dokumenteissa kerrotaan nimensä mukaisesti kolmannen kauden jaksoista. Osan jaksoista voi myös katsoa kommenttien kera.
Lutheran Healthcare Honours Lena –pätkässä kerrotaan kunnianosoituksesta, jonka Dunham sai tekemästään hyväntekeväisyydestä. Alku on asiallinen, loppu on humoristinen osoitus siitä, miten kunnia nousi Dunhamilla päähän eikä hänen kanssaan ollut enää helppo tehdä töitä. Ihan mainio tekele!

Hupikohtaukset ovat aina mahtavia, joten on kiva, että niitä on oikein kaksin kappalein: Gag Reel part 1 ja Gag Reel part 2. Näihin on ihan oikeasti panostettu ja kestoakin on yhteensä noin 15 minuuttia.
The Making of Girls –dokumentin lisäksi on vielä kolme musiikkivideota, joista pätkiä nähdään sarjan aikana. Melko kamala on Charlien Marniesta tekemä video: Marnie Michaels ”What I am”, jota näytetään ja kommentoidaan sarjassa useampaan kertaan. Vastaanotto ei ole kovin positiivinen. Paljon parempi on Marnien ja Desin duetto ”Bet on Me”. Siinä Marnien musikaalisuus pääsee oikeuksiinsa. Lil Frecklesin kappale ”Dancing on the D” ei sekään ole hullumpi, vaikka meneekin huumorin puolelle.

Kommentit

Tags from the story
, ,