Haastattelussa ääniguru Pekka Lehtosaari

pekkalehtosaari_featured_62

Helsinkiläinen Pekka Lehtosaari on elokuvan monitoimimies ja popguru. Hän on maamme tunnetuimpia -ellei jopa tunnetuin- ääniohjaaja ja -näyttelijä, minkä lisäksi hän työskentelee käsikirjoittajana ja ohjaajana. Filmitähdellä oli ilo ja kunnia päästä haastattelemaan Pekkaa hänen legendaariselle työhuoneelleen Helsingin Kallioon.

Työhuoneelle astuminen oli kuin olisi kävellyt sisään pop-kulttuurimuseoon: työhuoneen seiniä peittävät miehen vuosikymmeniä keräämät lelukokoelmat ja notkuvat elokuvahyllyt herättävät kateutta. Se on paikka, josta monet miehet ovat haltioissaan, mutta naisvieraat usein enemmänkin ihmettelevät, että ”voihan sitä rahansa näinkin käyttää”. Elokuvafanille se on aarrekammio, josta löytää koko ajan uutta ja jossa jopa vessassa käynti on mieltä ylentävä kokemus – siellä seiniä koristavat Disney-julisteet omistuskirjoitusten kera.

Ja viimeistään siinä vaiheessa, kun toimittaja sai käteensä Highlanderissa nähdyn miekan replikan, fanityttö huokasi syvään ja hartaasti: minäkin haluan tällaisen työhuoneen!

Kiitos Pekka mahdollisuudesta haastatteluun! Teet monen unelmatyötä elokuvien parissa. Miten oikeastaan päädyit alalle aikoinaan?

– Olen pikkupojasta saakka ollut kiinnostunut populaarikulttuurista. Asuin tuossa Kolmannella Linjalla ravintola Oivan yläkerrassa. Komediateatteri Areenan kohdalla oli silloin elokuvateatteri Tuulensuu ja siellä tuli katsottua kaikkia leffoja ja sen lisäksi sarjoja tv:stä. Sitten perheemme muutti Pihlajistoon, missä ympäristo oli minulle aika outo ja jäin koulukiusatun asemaan. Kun tuntui, etten oikein sopinut sinne, tulin aina moikkaamaan vanhoja kavereita Kallioon ja käymään leffassa ja ostamaan sarjakuvia. Populaarikulttuurista tuli minulle tavallaan pakopaikka, koska oikeassa maailmassa ei ollut hyvä olla. Sitä se tosin oli varmaan jo silloin aikaisemminkin, kun olin 12-vuotias ja asuttiin Oivan yläkerrassa, jonne joka ilta kuuli känniläisten huutelua toisilleen. Kun katsoi Batmania ja istui leffassa niin siellä ei ollut sellaisia örveltäjiä. Siitä se into varmaan tuli.

Mutta miten päädyit tekemään elokuvia ihan työksesi?

– Dubbaaminen tuli useammankin sattuman kautta. Olin töissä Radio Sykkeessä ja monet kaverit ihmettelivät sitä, kun minulla oli hirveä know how sellaisista asioista, mistä tavallisessa elämässä ei tarvita tietoa. Olin tietynlainen populaarikulttuuriin liittyvän turhan tiedon mestari. Ja sitten yhtäkkiä löytyikin ammatti, jossa tuollaista tietoa tarvitaan! Kirjoittamista olen puolestaan harrastanut koko ikäni. Kirjoittelin varmaan 15 vuotta pöytälaatikkoon ennen kuin totesin, että voisi kokeilla elokuvan kirjoittamista. Kyllähän se monilla on niin, että kun jotain tykkää tehdä, niin sitä tekee vaikka ei saisi siitä rahaa.

Minkä elokuvan dubbaamisesta olet tykännyt eniten tai mikä tekemistäsi elokuvista on oma suosikkisi?

Viidakkokirjasta tykkäsin paljon, koska se on muutenkin minun lempileffa ja sain siihen tosi kivan castin. Sitä tehdessä oli mukava fiilis. Monet mukana olleet näyttelijätkin ovat jälkeen päin sanoneet että sen tekemisessä oli oma, taikamainen tunnelma. Sitten on Batman – Mustan kostajan paluu, joka tehtiin tosi tosi pienellä budjetilla talkootöinä. Silloinen äänittäjä ei suostunut tekemään sitä, niin siitäpä sai äänittäjän apulainen unelmaduunin. Toisaalta myös Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu. Sitä selaili kirjaa ja mietti, että kukas näyttelijä tuo voisi olla, eikä tarvinnut edes hyväksyttää sitä kenellekään niin kuin Disney-maailmassa pitää tehdä.

viidakkokirja_600

Yksi omista suosikeistani on melkoisen uusi elokuva: sankarikoirasta kertova Bolt, jonka suomenkielinen dubbaus on aivan järjettömän hyvä. Kerro jotain sen tekemisestä!

Bolt on itse asiassa yksi omiakin suosikkejani. Disneyn edustaja oli tuolloin Suomessa käymässä ja hän kertoi, että heillä oli Tanskassa idea, että käytettäisiin kahdessa pääroolissa jotain stand up -koomikkoa. Minä katsoin häntä ja sanoin että minullapa on idea, että entäs jos käytetäänkin heitä JOKA roolissa. Se oli sellainen heitto, mutta sitoutuin siihen, sillä tunsin paljon stand up -koomikoita. Elokuvaa tehdessä rooleja vaihdeltiin lennossa, mutta koomikot ottivat homman tosissaan. Ohjasin heitä että ”käytä sitä talonmiehen ääntä mitä käytit siinä ja siinä esityksessä” ja he olivat ihan ihmeissään, että miten voin tuntea heidän esityksensä niin hyvin.

– Hirveän mielelläni edelleen katson Boltin läpi koska siinä on jotain tuoretta ja raikasta. Olihan siinä työtä saada Ismo Leikolan teksti mahtumaan pääpulun suunliikkeisiin, mutta sanoin heti alussa äänittäjälle, että pakotetaan Ismo mahtumaan tuohon, koska hänellä on niin hauska luontainen puhetyyli.  Siinä tehtiin monenlaisia kommervenkkejä, että saatiin puhe sopimaan, mutta lopputulos on mainio.

– Alussa oli puhetta että entäs jos julkaistaisiin lehdistötiedote, että elokuva on tehty stand up -koomikoiden voimin, mutta minä sanoin että kyllähän ne toimittajat huomaa sen. Ja sitten yksikään kriitikko ei huomannut asiaa, että kaikki suomen koomikot oli laitettu samaan elokuvaan!

Mistä johtuu, että nykyisin animaatioiden dubbaukset ovat niin loistavia?

– Kyllä se johtuu siitä, että ammattitaito kasvanut enemmänkin kuin siitä, että rahaa liikkuisi alalla enemmän. Muistan että Vesa-Matti Loirin Lampun henki Aladdinissa oli tietynlainen vedenjakaja. Sitä ennen oli todella vaikeaa saada ihmisiä edes testaamaan dubbausta. Monilla oli sellainen asenne, että ”ai piirrosleffoja, en mä kehtaa, hävettää”. Lampun hengen jälkeen ihmiset tajusi, että ”ai ne voidaan tehdä TOLLA tavalla!”. Että jutussa voi todella loistaa ja pyrkiä olemaan parempi kuin alkuperäinen ääni.

Mikä on oma lempihahmosi?

– Varmasti Viidakkokirjan Baloo, mutta olen myös tosi ylpeä siitä, että olen saanut olla Batman ja sitten myös Optimus Prime. Optimus Primen rooliin liittyy pari hauskaa juttua. Sen tekeminen oli aluksi vähän hankalaa, sillä budjetti oli pieni ja ääneen olisi pitänyt panna metallinen efekti, mutta sitä ei ollut varaa tehdä. Minun piti sitten tehdä metallista ääntä kurkulla. Nyt sitä efektiä voisi helposti tehdä teknisestikin, mutta eihän sitä enää voi muuttaa, kun mä olen sitä 10 vuotta tehnyt kurkulla.

– Olin joskus puhumassa jollain koululla dubbauksesta ja siellä esiteltiin tekemääni hahmogalleriaa ja vastaan tuli kaikki Batmanit ja Totorot, mutta sitten kun mainittiin Optimus Prime niin sain kauheat suosionosoitukset. Minä olin vähän yllättynyt, sillä en tiennyt että tämä olisi niitä tärkeimpiä juttuja mitä olen tehnyt. Optimus Prime on itse asiassa ainoa hahmo, josta olen saanut fanikirjeitä. On tykätty siitä että olen laittanut hahmoon niin paljon lämpöä eikä se ole niin kylmäkiskoinen. Olen todella tyytyväinen, että vaikka huonoista lähtökohdista lähdettiin niin silti pyrittiin tekemään homma hyvin.

Olet tehnyt suomeksi sekä Disneyn että japanilaisen Ghiblin elokuvia. Kumpi on sinulle rakkaampi?

– Olipa todella kiperä kysymys. En osaa sanoa. Ghiblin kohdalla on se, että olen päässyt käymään studiolla ja tapaamaan Hayao Miyazakin itsensä ja he ovat antaneet minulle todella vapaat kädet työskennellä animaatioidensa kanssa. Olen tehnyt kaikki suomeksi dubatut Ghiblin elokuvat. Liikkuva linna oli sellainen, että he olivat opiskelleet amerikkalaista casting-systeemiä ja siinä meidänkin piti testata ja hyväksyttää hahmot studiolla. Mutta kun he Ghiblillä näkivät lopputuloksen, he olivat sitä mieltä että herra Lehtosaaren ei enää tarvitse testata yhtään mitään, että tekee vapaasti niin kuin haluaa. Oli hienosti sanottu sieltä päästä.

– Disneyn kautta pääsin kuitenkin alalle ja olen kasvanut yhdessä Disneyn kanssa. Vaikka Ghibli tekee tosi upeita juttuja, niin niillä ei ole sitä samaa taakkaa kuin Disneyllä. Disney on kapitalistisessa maassa markkinajohtaja eli sillä on vaatimus, että pitää uusiutua ja olla teknologinen edelläkävijä ja loistava menestys joka kerta. Ghiblillä kaikki on enemmän Miyazakin persoonassa kiinni, että mitä hän haluaa tehdä ja me sitten mielenkiinnolla seuraamme. Mutta hänen ei tarvitse olla teknologisesti uudenlainen joka kerta, vaan hän voi tehdä enemmän sitä, mitä hänestä sisällä tuntuu.

– Disneylle kuuluu hatunnosto siitä, että se on pyrkinyt tekemään oikein, käyttämään oikein markkinajohtajan asemaansa. Siitä että se ei ole tehnyt Prinsessa Ruususta ja Lumikkia ja Tuhkimoa uudestaan ja uudestaan, vaan siellä on Notre Damen kellonsoittajia, Mulan ja Pocahontas, joka olisi voitu yhtä hyvin tehdä näytelmäelokuvana, kokeiluja joissa etsitään piirroselokuvien rajoja.

Olet saavuttanut jo paljon, mutta millaisia tulevaisuuden suunnitelmia tai haaveita sinulla on vielä urallasi?

– Näytelmäelokuvan haluaisin ohjata vielä joskus. Sellaisen, joka käsittelee jotain tärkeäksi kokemaani aihetta ja johon uskon. Sellainen juttu, josta olisin itsekin ylpeä.

– Parhaillaan minulla on työn alla käsikirjoitus. Kyseessä on suomalainen supersankarielokuva, jossa on ilman supervoimia oleva naamioitu kostaja Batmanin tyyliin. Kyllähän Batmaniakin kutsutaan supersankariksi vaikka sillä ei olekaan varsinaisia sypervoimia.

Mielenkiinnolla jäämme odottamaan!

Haastattelu: © Päivi Laajalahti

Kommentit

Tags from the story
, , ,