Un Amor -elokuvan tähti Elena Roger

elenaroger

Cinemaissi-festivaaleilla vieraileva Elena Roger antaa poskisuudelman saapuessaan kuvattavaksi. Jet lagista kärsivä näyttelijätär on väsynyt, mutta silti näyttelijättärille ominaiseen tapaan hyvin hurmaava. Broadwaylla tällä hetkellä Evitaa esittävä Roger on Cinemaissi-festivaaleilla Un Amor-elokuvan vuoksi. Elokuvassa Roger näyttelee Lisaa, naista joka palaa melkein 30 vuoden jälkeen kahden miehen elämään. Kahden miehen, jotka 70-luvulla olivat kaksi pojankloppia, hullaantuneina samaan tyttöön. Lisa on erilainen, vapaa sielu, viaton kauneudessaan ja onnistuu sotkemaan myös poikien keskinäiset välit.

 

Roger kertoo kasvaneensa Buenos Airesissa, mutta hän ei nuorena haaveillut näyttelijän urasta.
”En ollut lainkaan ulospäin suuntautunut, rakastin tanssia, kävin tunneilla ja lauloin. Rakastuin esiintymisen hulluuteen ja siihen maailmaan. Lukion jälkeen ajattelin että ehkä tätä pitäisi kokeilla, ja menin konservatorioon. Opiskelin laulua, tanssia ja pianonsoittoa, mutta en koskaan valmistunut koska työ vei mukanaan.”

Elokuvassa kaipuu nuoruuteen on käsinkosketeltavaa. Keski-ikäinen kolmikko elää kukin tahollaan, ja arkielämän todellisuus ja paineet ovat ajaneet ihmiset reunalle. Nuoruutta kuvataan nostalgian nälkäisesti melkein polaroid-sävyin, vaikka nuori rakkaus on riipaisevaa ja kolmiodraama on repiä poikien kaveruuden hajalle, on se silti huomattavasti parempaa elämää kuin nykyinen aikuisuus. Nuoruuden dramatiikka voi tuntua nuorena ylitsepääsemättömän ahdistavalta. Kun jaloissa huutaa kaksi kakaraa, tai joudut sairaalaan tutkimuksiin koska sydämessäsi epäillään olevan jotain vikaa – nuoruus tuntuu paratiisilta suhteellisen  pienine ongelmineen.

Roger sanookin elokuvan teeman olevan ihanan realistinen, ja pitävän erityisesti sen aidosta tavasta kuvata ihmisiä.
”Näyttelijät eivät ole Hollywood-kauniita, hahmot ovat aitoja ja se tuo ihanaa realistisuutta tarinaan. Lisa on jatkuvasta paikasta toiseen liikkumisestaan huolimatta aina palannut Buenos Airesiin, jotain on jäänyt kesken. Elokuva on mielestäni kaunis, mutta myös hyvin surullinen. Ihmiset eivät muutu ajan saatossa, vaikka ulkonäkö muuttuukin. Tarina yrittää ehkä kertoa että paluu menneisyyteen tässä tapauksessa onkin vain jotain, mikä oli alunperinkin oikein.”

Un Amor on Rogerin ensimmäinen elokuva, ja hän on viime vuonna kuvannut kaksi muutakin. Päätyö on kuitenkin tällä hetkellä Broadwaylla, ja ero teatterin ja elokuvien teon välillä on selvä.
”Teatteri on vaativaa, todella vaativaa. Sinun täytyy joka päivä antaa 100%, olla energinen ja toistaa sama rutiini uudella energialla. Sinun pitää olla kurinalainen, käyttäytyä  korrektisti ja olla skarppina. Elokuvissa jokainen päivä on uusi ja tuore, aina on uusi kohtaus ja työssä on etenemisen tuntu. Tällä hetkellä yhdistelmä molempia tuntuu toimivan erinomaisesti”.

Tulevaisuudesta kysyttäessä Roger kertoo olevansa vain tyytyväinen että saa työskennellä. Monta palkintoa teatterityöstään napannut nainen ei varsinaisesti haaveile suuresta elokuvatähteydestä, tai suuremmista rooleista teatterissa.

”Kunhan saan työskennellä, kehittää itseäni jatkuvasti, ja kertoa ihmisille erilaisia tarinoita – olen erittäin tyytyväinen. Ehkä tulevaisuudessa voisin näytellä myös englanniksi, mutta tällä hetkellä elämäni näyttää hyvältä tällaisenaan.”

Elokuvan Lisa rakastuu tulisesti Laloon, joka on näennäisesti joukon johtaja ja kypsempi ikäisiään. Perässä seuraa ujompi Bruno, joka ihastuu Lisaan omalla hiljaisella tavallaan. Lisa on vapaa, rakastava, villi ja viaton. Roger ei tunnista itseään nuoresta naisesta, vaikka pitääkin Lisaa erinomaisena naishahmona.

”En ollut nuorempana noin avoin ja flirttaileva. Vasta nyt vanhempana olen avautunut. Uskon vapaaseen rakkauteen, mitä elokuvakin omalla tavallaan esittää. Lisa ei ole paha ihminen, hän rakastaa ja haluaa tulla rakastetuksi. Hän ei missään vaiheessa lupaa Brunon tunteille vastakaikua, hän yksinkertaisesti menee tunteen mukana mutta tekee sen viattomasti. Tyttö ei yksinkertaisesti osaa manipuloida poikia, vaan antaa asioiden tapahtua. Jos tarinan sukupuolet olisivat toisinpäin, kukaan ei edes kyseenalaistaisi Lisan tekemisiä. Miehelle tämä olisi ihan itsestäänselvää. Aina ei voi elää elämäänsä niin että pelkää virheitä, pitää elää ja rakastaa. Joskus voisi antaa naisillekin tämän vapauden, jos varattu mies on vapaan naisen kanssa, miksi tätä naista syytetään? Nainen on vapaa tekemään mitä haluaa, miehellä odottaa kotona vaimo. Kuka tässä on syyllinen? Elokuva ei tuomitse eikä edes kerro muusta kuin vapaasta, nuoresta rakkaudesta joka on niin viatonta tuoreudessaan”

Elena Rogerin kanssa on pakko olla samaa mieltä, Un Amor on koskettava ja surumielinen kertomus valinnoista, ja kaipuusta nuoruuteen. Joskus se tuntuukin arkipaineiden alla meistä kaikista varmasti houkuttelevammalta elämältä.
Un Amor tulee teatterilevitykseen myös Suomessa, 30.11.2012. 

Kommentit