Heitetään jo termi ”guilty pleasure” romukoppaan

guiltypleasures-1024x646

Haluan pistää englanninkielisen termin “guilty pleasure” kaapin perimmäiseen nurkkaan, ja pultata oven kiinni lopullisesti, ainakin viihteestä puhuttaessa. Termi, jonka tarkoitus on saada meidät häpeilemään omia viihdevalintojamme, on alentuva. Se haluaa määritellä maailmaamme standardeja siitä, mikä on hyväksyttävää viihdettä, oikeaa kulttuuria. Vaa’an toisessa kupissa painaa syyllisyys siitä, että oma makusi – oli se sitten rentoutumista varten varattu lempileffa, aivoton räiskintäpeli tai energiaa tuova poprenkutus – on vajaamittainen, eikä sellaisenaan ole tasolla, jonka on määritellyt yleinen mystinen käsitys “hyvästä mausta”.

Olen sortunut mielitekojeni samaan kategorisoimiseen usein. Nimitän useimmiten katsomiani tv-sarjoja sekä leffoja usein guilty pleasureiksi, vaikka tosiasiasssa nämä pintansa pitävät suosikkini toimivat minulle stressinpurkuna, vanhoina ystävinä joiden parissa tiedän syystä tai toisesta viihtyväni.

Pois häpeä, olen päättänyt julistaa vanhat syntini arvokkaiksi mielenterveyttä edistäviksi apuvälineiksi.

Mitä sitten vanhaan syntilistaani kuului? Ennen kuin Captain America: The Winter Soldier vei paikan eniten katsomanani elokuvana, kuului kyseenalainen kunnia vuonna 2007 ilmestyneelleHitman-elokuvalle. Kyllä, siis sille Timothy Olyphantin tähdittämälle pelisarjaan perustuvalle rainalle, jonka Imdb-arvosana on 6.3. Syytän ihastustani sekä Olyphantiin että Agentti 47:ään, mutta kumpikaan ei ole varsinainen syy elokuvan katsomisen yliannostukseen. Olen usein turvautunut elokuvaan halutessani nähdä jotain, joka onnistuu olemaan yhtä aikaa rentouttava ja kevyt, mutta täynnä toimintaa. Hitman on tuttu ja turvallinen. Vuodesta toiseen se säilyy hyllyssäni katsomisvalmiina koska tiedän viihtyväni sen parissa.

TV-sarjoissa kaikkien syntieni helmi on MTV:llä ja Suomen Netflixissä nähtävä Teen Wolf. Sen herkullinen yhdistelmä Buffy Vampyyrintappajaa ja komeita nuorukaisia on minulle vastustamaton yhdistelmä. En osaa enää edes nolostella puhuessani sarjasta, sillä olen kahlannut kaudet läpi moneen kertaan, vietän viikossa tuntikausia Tumblrissa fandomin syvissä vesissä sekä luen fanfictionia. Aiheuttiko alun syyllisyyden tunteen sarjan vähäpukeisten miesten nuoruus, kohderyhmä, jonka ikähaarukkaan en todellakaan kuulu, sarjan MTV-tausta vai mikä, en enää edes muista. Olen lakannut välittämästä mitä mieltä muut asiasta ovat.

Miksi tietyt elokuvat, tv-sarjat ja biisit saavat tämän leiman? Kyse on luultavimmin seksin tai väkivallan ja keveyden vaikutelman yhdistelmästä – meidän ei ole tarkoitus tosissamme pitää kevyestä viihteestä. Itsellemme asettamamme standardit vaativat, että kuluttamassamme viihteessä on edes jonkinlainen rima mikä pitäisi ylittää. Greyn Anatomia on taidokasta hattaraa, mutta uskottavampaa olisi, jos kertoisit katsovasi vain Breaking Badia. Tuntuukin, että usein naisille suunnatut romanttissävytteiset viihdetuotteet saavat useammin guilty pleasure-leiman. Pistäisin kuitenkin samaan koriin myös sisällöltään melko tyhjät rämistelyleffat, joiden perimmäinen tarkoitus on kuitenkin täysin sama. Huvittavinta näissä kevyissä viihdepaloissa on se, että usein niistä nauttiva ei olekaan se, jolle tuote on etukäteen suunniteltu. Itse pidän tyhjänpäiväisestä rymistelystä, kun taas tiedän monta miestä, jotka nauttivat suunnattomasti romanttisista tusinakomedioista.

Olisiko kenties aika heittää idea “väärästä” viihteestä romukoppaan, ja nauttia siitä mistä tulee hyvälle tuulelle? Eikö olisi aika lopettaa toisten mielipiteiden vahtiminen, sekä mikä tärkeämpää, lopettaa omien mielitekojensa väheksyminen?

Henkilökohtaisesti kääntäisin tämän suomeksi mahdottoman termin kohti ruokaa. Elämme ajassa jossa ravinnosta puhutaan enemmän kuin koskaan. Oikein, sekä eettisesti ja ekologisesti kannattavan syömisen sekavasta maailmasta löytyy paljon kohteita, joista nykyisen tulkinnan mukaan ei saisi oikein nauttia. Tai ainakin joku ravintoterapeutti jossain päin maailmaa saa pienimuotoisen sydänkohtauksen siitä kuullessaan. Mikä minun kielletty herkkuni on? Nutellan syöminen suoraan purkista lusikalla.

Kommentit