House at the End of the Street (2012) ★★

houseat_featured_620x350

Jennifer Lawrence on nyt kuumaakin kuumempi nimi. Nuori nainen nousi suosikiksi kaksi vuotta sitten Oscar-ehdokkuuden arvoisella suorituksellaan Debra Granikin ohjaamassa elokuvassa Winter’s Bone ja viime vuonna hänen periksiantamaton lahjakkuutensa loisti suurtuotannossa Nälkäpeli. Tänä vuonna hän on vahvasti Oscar-kahinoissa mukana roolisuorituksellaan David O. Russelin ohjaamassa draamakomediassa Unelmien pelikirja.

Mark Tonderain ohjaama ja David Louckan käsikirjoittama kauhuelokuva House at the End of the Street tuntuukin oudolta valinnalta laatunäyttelijän filmografiassa. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että elokuva on kuvattu vuonna 2010, ennen Lawrencen ponnahtamista tähtiin. Ilmeisesti juuri Lawrencen tähtistatuksen siivittämänä Tonderain ala-arvoisuutta hipova kauhutrilleri onkin nyt julkaistu.

Elissa (Lawrence) on lukioikäinen tyttö, joka muuttaa äitinsä (Elisabeth Shue) kanssa uuteen kaupunkiin, avioeron jälkeisen uuden alun toivossa. Talo on edullinen, sillä sen naapurissa on neljä vuotta aikaisemmin tapahtunut raaka kaksoismurha. Perheen tytär murhasi raa’asti äitinsä ja isänsä ja katosi sitten itse. Monet paikalliset pelottelevat tytön edelleen asustavan taloa ympäröivissä metsissä.

Naapuritalossa asuu kuitenkin joku: murhatun perheen poika Ryan (Max Thieriot). Hän on syrjäänvetäytyvä poika, jota paikkakunnan pojat kiusaavat. Elissa tuntee vetoa hiljaiseen Ryaniin, sillä älykäs ja musiikillinen nuori nainen ei ole kiinnostunut lukion öykkäröivistä nuorukaisista. Heidän välilleen kasvaa ystävyys lähipiirin vastustuksesta huolimatta.

Mutta kuten arvata saattaa, kaikki ei ole aivan niin kuin Elissa toivoisi ja pikkuhiljaa pahuus valtaa naapuruston.

House at the End of the Street on kliseisen kauhuelokuvan käsikirjaa noudattava elokuva. Se on joka suhteessa ennalta-arvattava, minkä takia trillerille tarpeellinen jännite katoaa alta aikayksikön. Tarinan pieni twistikään ei tule yllätyksenä, sillä tapahtumia pohjustetaan ja alleviivataan sen verran paljon.

On oikeasti ärsyttävää katsoa elokuvaa niin, että huomaa selittävänsä (jos ei vieruskaverilleen niin sitten ajatuksissaan itselleen) näkyviä tapahtumia ja mitä niistä välttämättä seuraa. Ja varsinkin kun hetken kuluttua pääsee sanomaan, että mitäs minä sanoin, noinhan siinä tapahtui. House at the End of the Streetin alleviivaavuus alkaa kuvaustekniikoista: kamera seuraa esinettä, jotta kaikki tietäisivät mihin se joutuu, sillä kohtahan sitä totta kai tarvitaan. Se jatkuu kokonaisuuden tarinankerrontaan jopa niin, että lopussa vielä kerrataan tapahtumat kertaalleen, mikäli vielä jollekin jäi epäselväksi.

House at the End of the Streetin ansioksi on luettava roolihahmonsa rajoissa työskentelevä Lawrence. Vaikka hänen hahmonsa onkin kutistettu tyypilliseksi pienissä vaatteissa kekkuloivaksi kauhuelokuvan naishahmoksi, Lawrence onnistuu tuomaan rooliinsa persoonalleen ominaista herkkyyttä. Elissa tuntuu olevan kuin eri planeetalta verrattuna miespääosassa nähtävää ilmeettömään Thieriotiin, mihin Elissan eläväisen naisen ei ikinä voisi ajatella oikeassa elämässä ihastuvan. Lisäksi Lawrence ja Shue muodostavat yllättävän hyvän ja uskottavan äiti-tytär -kombinaation.

Kauhuelokuvien suurkuluttajille elokuvaa ei voi suositella sen ennalta-arvattavuuden takia ja oikeastaan ainoa ryhmä, joiden voi kuvitella elokuvasta jotain positiivista irti saavan, ovat suuret Jennifer Lawrence -fanit, jotka haluavat nähdä idolinsa jokaisen elokuvan.

Blu-rayllä ei ole mukana lainkaan ekstraa.

Arvostelu on julkaistu alun perin Discshop.fi:n Elokuvaoppaassa >>

House at the End of the Street
Ohjaus: Mark Tonderai
Käsikirjoitus: David Loucka
Pääosissa: Jennifer Lawrence, Max Thieriot, Elisabeth Shue, Gil Bellows
Alkuperämaa: USA / Kanada 2012
Genre: Kauhu / trilleri
IMDb

Kommentit