Iho jossa elän (Almodóvar P. 2011) ★★★★
Iho jossa elän kertoo hyytävän tarinan nerokkaasta ja hullusta kirurgista Robertista (Antonio Banderas) joka on uhrannut elämänsä täydellisen keinoihon kehittelyyn. Tarina avautuu katsojalle suikale kerrallaan, polveillen tulevaisuudesta menneisiin tapahtumiin, palaten lopulta armottomaan loppuunsa.
Vaimonsa onnettomuudessa menettänyt Robert ei kaihda keinoja päästäkseen päämääräänsä. Ihon kehittelyssä koekaniinina toimii talossa vankina oleva kaunis Vera (Elena Anaya), kiehtovan viettelevä mutta epätasapainoinen nuori nainen. Taloutta hoitaa varmoin ottein Marilia (Marisa Paredes) joka näyttää tietävän mistä oikeasti on kyse mutta ei tuomitse vaan ymmärtää, hyvinkin paljon.
Tapahtumat saavat entistä omituisempia käänteitä tarinan edetessä, vaikka katsojalle kerrotaan mistä on kyse, on oman pään sisäinen moraalinen normisto niin vahva että järki pistää katsojalla vastaan. Näkemäänsä voi olla hieman vaikea niellä, saati uskoa että omat epäilykset tapahtumien kulusta voisivat olla totta. Iho jossa elän tasapainottelee kauhun, hulluuden ja draaman välimaastossa tuoden silmien eteen tapahtumia ja mielikuvia joita ei voi olla katsomatta mutta jotka ahdistavat.
Kuvaus on kaunista, esineiden ja kulissien tarkoitus hyvin harkittu, värit yltäkylläisiä ja herkullinen musiikki luo täyteläiset raamit tapahtumille jotka ovat häiritseviä mutta tapahtuvat hyvin kliinisissä ja pelkistetyissä tiloissa. Jonkun toisen ohjaamana tarina olisi voinut lähteä perinteisen kauhun ja ylianalyyttisen draaman suuntaan; Almodóvar onnistuu pitämään tarinan hyppysissään luoden ehjän ja mielenkiintoisen kokonaisuuden.
Antonio Banderas palaa melkein kahdenkymmenen vuoden jälkeen Almodóvarin ohjaukseen ja yhteistyö pelaa mainiosti; Banderas loistaa lievästi hulluna kirurgina jonka menneisyys on surun sävyttämä. Anaya on kissamainen ja salaperäinen nainen jonka silmistä loistaa vastaus katsojan esittämiin kysymyksiin, on vain täysin eri asia haluaako katsoja oikeasti saada niihin vastaukset.
___________________________________________________________________________________
La piel que habito
Ohjaus: Pedro Almodóvar
Käsikirjoitus: Almodóvar, Thierry Jonquet (novelli Tarantula)
Pääosissa: Antonio Banderas, Elena Anaya, Marisa Paredes
Genre: Draama
Alkuperämaa: Espanja 2011
Tämä leffa kuuluu niiden odotettujen elokuvien joukkoon, mutta saa nyt nähdä, pääseekö täällä Porissa näkemään. Toisaalta ainakin edellinen Almodóvar tänne tuli normaalilevitykseenkin, joten saa nyt nähdä. Toivotaan parasta.
Ja asian vierestä: Suosittelen tiistaina näytettävää Attenbergia.
Sivustakatsoja:Kiitos vinkistä ;O) Tuntuu että jos tuo ei tule siellä päin levitykseen niin aika pian se varmaan tulee jo dvd:lle, jouluu mennessä ehkä..
Piti tulla vielä kiittämään tästä jutusta
Tämä teksti kun antoi mulle viimeisen potkun mennä katsomaan leffa, enkä tosiaankaan pettynyt!
Ja hih, pakko sanoa, että Pedro oli tosiaan ohjaajan nimi eikä Banderaksen roolinimi
horrendous:Haa, miten onkin ensimmäiseen kappaleeseen livahtanut Freudilainen lipsahdus vaikka toisella kertaa puhun jo ihan oikealla nimellä roolihahmosta…Mutta siis hienoa että pidit leffasta, minulle tämä oli ensimmäinen PEDRON leffa josta aidosti innostuin ;O)
Monet kehut tuntuu jokseenki ristiriitasilta varsin huonon ja houkuttamattoman trailerin kans! Mutta jospa Banderas hyvittäis valkokankaalla kaiken…
Pia:Itse en ole koskaan itse asiassa katsonut traileria, ehkä hyvä niin ;O)