Kino Tapiola monipuolisemman elokuvaohjelmiston asialla

kinotapiola

Espoon Tapiolassa toimiva Kino Tapiola on harvinainen poikkeus nykysuomalaisessa elokuvateatterimaailmassa missä valtaa pitää Finnkino. Yhden salin elokuvateatteri pyörii naisvoimalla ja taistelee intohimoisesti sen puolesta, että pääkaupunkiseudulla olisi myös laadukasta ja valtavirrasta erottuvaa elokuvaa tarjoavia teattereita.

Kino Tapiolan Top 10 1.1.-30.9.2014:

  • Philomena
  • The Grand Budapest Hotel
  • Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
  • A Late Quartet
  • Perhe – August: Osage County
  • 12 Years a Slave
  • Le Week-End
  • Sademetsän tarina
  • Ella ja kaverit – Paterock
  • Wolf of Wall Street

Kino Tapiola aloitti toimintansa uudestaan vuonna 2010 edellisen omistajan jouduttua talousvaikeuksiin pari vuotta aikaisemmin. Teatterin liiketoiminnan omistaa Espoon Elokuvajuhlat Ry, kulttuuritaustainen taho, joka myös järjestää vuosittain Espoo Ciné -elokuvafestivaalia. Teatteripäällikkö Hannele Pellinen kertoo, että suuri ansio teatterin pelastamisesta kuuluu alueen asukkaille.

-Espoolaiset, varsinkin tapiolalaiset halusivat lähteä pelastamaan Kino Tapiolaa. Toiveena oli saada käydä omassa elokuvateatterissa. Meillä on siinä mielessä ihanteellinen tilanne, että paikalliset asukkaat ovat niin kulttuuria harrastavaa porukkaa, Pellinen kehuu.

Arkkitehti Aarne Ervin vuonna 1955 suunnittelema, yhden 194-paikkaisen salin Kino Tapiola on museosuojeltu rakennus ja se vaati perusteellisen remontin ennen uudelleen avaamista. Remontti tehtiin museoviraston suojeluksessa ja kaikki pyrittiin säilyttämään mahdollisimman autenttisena. Mutta tekniikka on tätä päivää.

-Digitaalisuuden murros sattui juuri perustamisen aikaan. Elokuvasäätiö osasi fiksusti neuvoa, ettei missään nimessä kannata perustaa teatteria, missä ei ole digitaalista projektoria. Meillä on tilava, ihana konehuone ja olemme voineet pitää molemmat 35-milliset filmiprojektorit ja kolmantena on digiprojektori, jolla valkokankaalle voidaan heijastaa 3D:tä, suoraa sateliittilähetystä ja vaikkapa asiakkaan omat esitykset, kertoo Pellinen.

-Heti kohta aloittamisemme jälkeen filmiprinttejä ei liikkunut enää juuri ollenkaan. Esimerkiksi Suomessa ei käytännössä enää tehdä mitään filmille. Mutta olemme halunneet säilyttää 35-milliset projektorimme, jotta voimme näyttää esimerkiksi Kavilta (Kansallinen Audiovisuaalinen Instituutti) lainattavia filmejä, joiden esittämiseen tarvitaan toisinaan kaksi projektoria.

tapiola4

Espoon kaupunki tukee Kino Tapiolaa vuokranmaksussa, eikä suurta remonttia olisi voitu tehdä ilman tätä kaupungin tukea. Tuen ehtona oli kuitenkin varmuus siitä, että tuleva vetäjä varmasti saisi homman pyörimään.

-Toki elokuvateatterina meidän pitää itse generoida kaikki se raha, millä teatteria pyöritetään. Meillä on toiminnan alusta lähtien ollut pyrkimyksenä tarjota laadukasta elokuvaa tapiolalaisille 12 näytöksen viikkotahdilla. Viikonloput aloitetaan aina lastenelokuvilla, jotta voimme tarjota elokuvaelämyksiä myös perheen pienimmille, Pellinen kertoo.

Elokuvien näyttäminen ei itsessään kuitenkaan ole kannattavaa, sen lisäksi Pellinen näkee tilan vuokraamisen tärkeänä tulonlähteenä.

-Elokuvanäytösten välillä tila on vapaana ja vuokraamme sitä monenlaiseen käyttöön. Meillä voi esimerkiksi järjestää synttäreitä, pitää järjestöjen kokouksia ja järjestää omia elokuvanäytöksiä. Olemme toimineet mm.Tapiolan kehittämisprojektin asukaskokousten ja Unicefin tilaisuuksien pitopaikkana.

tapiola1

Pienillä resursseilla pyörivä Kino Tapiola on Helsingin Kino Engelin ohella pääkaupunkiseudun ainoita yksityisiä ja myös suomalaisomisteisia elokuvateatteri.

-Aika kummalliseen jamaan ovat Suomen elokuvateatterit päässeet, koska yksityisiä teattereita ei oikein enää ole. Helsinkiin tarvittaisiin ehdottomasti lisää elokuvateattereita, sillä onhan se vähän noloa kun pääkaupungissamme on vain yksi yksityinen teatteri. Oikeasti ihan hävettävää. Toki Engel ja Orion [joka valtion omistamana on eri asemassa] tekevät hienoa työtä, mutta lisää sellaisia toimijoita, jotka art house -elokuvien lisäksi näyttäisivät vaikkapa kulttielokuvapläjäyksiä, tarvittaisiin ehdottomasti, Pellinen kommentoi.

Millaista on toimia pienenä teatterina Finnkinon valtavassa varjossa?

-Kino Tapiola on selkeästi profiloitunut eurooppalaiseen elokuvaan. Ensi-iltaan tulevista elokuvista otamme vain ne parhaat. Meidät valittiin Europa Cinema -verkoston jäseneksi viidentenä teatterina Suomessa. Jäsenyyden saavat vain tarpeeksi korkeaa prosenttilukua eurooppalaista elokuvaa näyttävät teatterit. Ruotsissa näitä teattereita on jotain 60 ja Suomessa nyt kuusi eli aika huonossa jamassa ollaan tämän suhteen. Ymmärrän kyllä, että maakunnissa toimivan, yksisalisen teatterin on vaikea profiloitua, koska on näytettävä kaikkea mikä julkaistaan. Eihän sitä voi vaan yhtäkkiä sanoa, että nyt aletaan näyttää teille euroooppalaista taide-elokuvaa. Me voimme olla siinä mielessä kiitollisia, että olemme voineet tehdä näin. Tämä johtuu siitä, että sijaitsemme niin lähellä Helsinkiä ja lähellä on muita teattereita, missä voi katsoa ryminää. Meille on syntynyt tällainen rauhallinen pieni elokuvakeidas, jossa ei heitellä popcornia ja potkita selkään elokuvan aikana, summaa Pellinen.

Kino Tapiolan asiakaskunta onkin hyvin erilainen kuin vaikkapa Tennispalatsin. Nuoria ei kävijöissä ole oikeastaan ollenkaan, vaan hiljaisen jazzmusiikin säestämässä aulassa viihtyvät yli nelikymppiset kulttuuria harrastavat vakiasiakkaat, joille elokuvateatteri tarjoaa myös esimerkiksi ooppera-, baletti ja näyttämöteatteriesityksiä.

Lapsuudessa ja nuoruudessa nähdyt elokuvat ja niiden myötä syntyneet kokemukset ovat synnyttäneet meistä monelle rakkaita muistoja. Pellinen kertoo, että klassikkoelokuvia kysellään ohjelmistoon jatkuvasti. Moni haluaa nähdä Tarzanin tai Ohukaisia ja Paksukaisia, elokuvia, joita ovat lapsena nähneet Kino Tapiolassa. Miksei näitä sitten näytetä enemmän?

-Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että elokuvien esitysoikeuksien saaminen on äärimmäisen työlästä ja kallista hommaa. Elokuvien printtejä kyllä voimme saada lainaan Kavilta, mutta esitysoikeudet pitää hakea Hollywood Classicsilta Lontoosta tai joltain toiselta toimijalta, jolle pitää selvittää, mikä on esityksen tarkoitus ja lipun hinta. Esitysoikeus maksaa useita satoja euroja ja tämä yhdistettynä Kavin laina- ja elokuvan kuljetuskuluihin saattaa tehdä hinnaksi veroineen lähes 1000 euroa. Näytöksen järjestäminen on suuri riski, koska ei koskaan voi tietää, kuinka moni lopulta tulee elokuvaa katsomaan ja maksaa lipun hinnan, harmittelee Pellinen.

tapiola2
Kino Tapiolan konehuoneessa operaattori Hilla esittelee lapsikatsojille, mistä elokuva valkokankaalle oikein tuleekaan.

Arthouse-elokuvateattereiden toiminnan tukemiseen on kuitenkin perustettu uusi apuraha ja sen puitteissa on alettu tekemään selvitystä, minkä kultti/klassikkoelokuvien esittämiseen olisi vielä oikeudet Suomessa. Työn alla on katalogi, josta pienet teatterit voisivat järjestää monipuolisempaa ohjelmistoa.

-Toivon että tämän myötä klassikkoelokuvien esitys helpottuisi ja mekin voisimme helpommin järjestää vaikkapa teemaesityksiä, iloitsee Pellinen.

Elokuva-ala on ollut viime vuodet valtavan muutoksen kourissa. Toisaalta nuoret käyvät elokuvissa enemmän kuin koskaan, mutta ohjelmiston yksipuolistuminen on suuri haaste. Millaisena teatteripäällikkö näkee pienen elokuvateatterin tulevaisuuden?

-Pieniä teattereita saattaa edelleen kaatua maakunnissa, jos viereen rakennetaan viihdyttämiseen tarkoitettuja megakomplekseja. Minulla on kuitenkin sellainen tuntuma, että myös vanhan ajan elokuvateattereilla on kysyntää tulevaisuudessa. Haetaan sitä fiilistä, joka ei ole muovinen leffaeväsostokeidas, kaivataan aidompia elokuvaelämyksiä.

Pellinen ei kuitenkaan näe pelkkää nostalgiankaipuuta pienten teattereiden tulevaisuudessa, vaan tähyää moninaisten uusien sisältökonseptien perään.

-Nykyisin valkokankaalla voi näyttää lähes mitä sisältöä tahansa. Voitaisiin järjestää esimerkiksi HBO:n kanssa yhdessä Game of Thrones -yhteiskatseluita. Uusimman jakson jälkeenhän ihmiset haluavat aina puhua sen tapahtumista. Elokuvateattereiden toiminta joka tapauksessa monimuotoistuu, uskoo Pellinen.

-Ihmisillä on edelleen tarve viettää aikaa poissa kotoa ja osana illanviettoa voidaan mennä katsomaan elokuvaa, sen jälkeen ulos syömään ja juttelemaan. Tämä on ihan ehdotonta arjen ja kotonaolon vastavoimaksi, enkä usko, että se mihinkään kokonaan katoaa. Uudet tekniikat avaavat uusia mahdollisuuksia, eikä vielä tiedetäkään mihin kaikkeen elokuvateatteritoiminta lähtee laajenemaan tulevaisuudessa!

tapiola3
Elokuvateatterin aulassa voi viikonloppuisin järjestää vaikkapa lasten synttärijuhlat: ensin pienet karkkiöverit, sitten kikattelemaan leffaan!

Teksti ja kuvat: Päivi Laajalahti, yläkuva © Antti Kangassalo, Kino Tapiola

Kommentit