Kotiteatterissa: Faces In the Crowd (J. Magnat, 2011) ★★

Minä rakastan Milla Jovovichia. Tämä nykyajan pätevin naistoimintasankari saa minut aina omien elokuviensa pariin, oli kyse sitten zombie-mätöstä, Muskettisoturi-seikkailuista tai kauhusta. Tällä kertaa eivät auta miekat eikä potkut vaan Faces In the Crowd tarjoaa enemmän psykologista jännitystä pistäen Jovovichin hahmon Annan tilanteeseen jossa ei oikeasti pysty sanomaan kuka on tarinan pahis.

Anna Marchant selviää nipin napin sarjamurhaajan hyökkäyksestä yllätettyään tämän uusimman uhrinsa kimpusta. Murhaaja joka on terrorisoinut kaupunkia silpoo naisia eikä kukaan näytä tietävän miten napata tämä mies. Anna herää sairaalasta hyökkäyksen jälkeen kärsien muustakin kuin päänsärystä; hän ei pysty tunnistamaan kasvoja. Vanhat ystävät ja oma poikaystävä näyttävät täysin vierailta eivätkä ihmiset edes näytä samoilta vaan kasvot vaihtuvat  aina kun Anna irrottaa katseensa heistä. Hän joutuu opettelemaan uuden tavan tunnistaa ystävät koska alati vaihtuva kasvogalleria tuo mukanaan muitakin ongelmia kuin sen että oma asuinkumppani on joka kerta eri mies.

Murhaaja joka päästi Annan käsistään on kuitenkin sitä mieltä että tämän kasvot palaavat mieliin jossain vaiheessa ja Anna on eliminoitava. Miten murhaajan voi tunnistaa ja vaikka tämä seisoisi suoraan nenän edessä miten tunnistaa tämä jatkossa kun kasvot vaihtuvat? Alkaa kissa ja hiiri-leikki jossa katsoja saa pähkäillä ihan tarpeeksi kuka murhaaja on ja selviääkö tästä kukaan hengissä? Lisäväriä tuo tapausta tutkiva etsivä (Julian McMahon) jolla tuntuu olevan Annaan erityinen side.

Faces In the Crowd on tyypillisimmillään jurnuttava “suoraan dvd:lle” -tekele joka on niin keskiverto-trilleri ettei mitään rajaa. Se tuo tiettyjä jännittäviä kohtia jotta katsoja jaksaa viihtyä tarinan ääressä loppuun saakka mutta jostain syystä elokuva sisältää luvattoman paljon äärettömän kehnoa näyttelemistä joka välillä voi jopa hihityttää. Syy katsoa tämä raina on siinä että se on aivotonta whodunnit-viihdettä jota katsoessa voi rentoutua, jännittää pikkaisen ja ottaa lasin viiniä. Ei niin kehno etteikö tämä kelpaisi illan viihteeksi mutta Jovovichin toivon tulevaisuudessa keskittyvän kiinnostavimpiin tuotoksiin.