Kotiteatterissa: Burke & Hare (J. Landis, 2010) ★★

Musta komedia on vaativa taitolaji ja briteillä se tuntuu usein olevan hallussa. Tällä kertaa kuitenkin vain puolinaisesti. Burke & Hare on tositapahtumiin pohjautuva tarina 1800-luvun Edinburghissa sinnittelevistä kaveruksista, jotka alkavat hankkia lisätienestiä ruumiskaupalla.

John Landis on pitkän linjan elokuvantekijä, jonka ohjaksissa ovat valmistuneet niin The Blues Brothers (1980) kuin An American Werewolf in London (1981). Pääasiassa mies on kuitenkin ohjannut melkoisen päätöntä hömppää ja Razzie-ehdokkuuksien arvoisia elokuvia. Ajatus tästä amerikkalaisesta ohjaajasta työstämässä parin vuosisadan takaiseen Skotlantiin sijoittuvaa mustaa komediaa kuulostaa arvelluttavalta, ja huolimatta kiinnostavasta aiheestaan lopputulos onkin vain vaivoin viihdyttävä.

William Burke (Simon Pegg) ja William Hare (Andy Serkis) ovat 1820-luvulla Edinburghissa asustavat kaverukset, joilla on hieman huono rahatilanne. Itse asiassa se on katastrofaalinen. Haren vaimo Lucky (Jessica Hynes) suree pariskunnan vuokralaisen kuolemaa, sillä tämä ei ehtinyt maksaa vuokraansa ennen kuolemaansa. Ja siitä miehet saavat idean -he myyvät ruumiin lääketieteellisiin tarkoituksiin!

Kaupungissa toimii kaksi kilpailevaa anatomian professoria, Tom Wilkinsonin esittämä Knox ja Tim Curryn esittämä Monro. Monron saadessa läpi vaateensa saada käyttöönsä kuolemaantuomittujen ruumiit, tulee Knoxille hätä saada tuoreita ruumiita omiin projekteihinsa. Tässä astuvat kuvaan herrat Burke ja Hare, jotka päätyvät hankkimaan Knoxille ruumiita – keinolla millä hyvänsä.

Aidot Burke ja Hare olivat aikoinaan ilmeisesti melkoisen raakoja murhaajia, mutta Landisin komediassa heidät esitetään hupaisina ja sympaattisina veikkoina, jotka vain koittavat pärjätä maailmassa. Elokuvan tarinaa väritetään perinteisillä vitseillä ikkunoista ihmisten naamalle heitettävillä jätöksillä, mikä tuntuu turhalta, sillä miesten tarina itsessään on sen verran mielenkiintoinen. Ja tätä mielenkiintoisuutta olisi voitu korostaa lisää.

Lopputuloksessa on hyppysellinen hauskuutta, mutta kokonaisuus jää puolivillaiseksi. Pegg ja Serkis osaavat asiansa kasvonsa hupaisimmissakin tilanteissa säilyttävinä koomikkoina, mutta heidän muutoksensa huolettomista olutveikoista kylmäverisiksi murhaajiksi ei rakennu kovin uskottavasti. Liekö mukana liikaa amerikkalaiseen makuun väännettyä huumoriyritystä, sillä komedia olisi voinut olla huomattavasti mustempi, mikä olisi sopinut allekirjoittaneen mielestä teemaan paremmin.

Blu-rayllä ei ole mukana lainkaan ekstraa.

Aiheesta muualla: Aidoista Burkesta ja Haresta löytyy juttua Wikipediasta >>

_________________________________________________________________________________________________