Kotiteatterissa: Merelle (P.González-Rubio, 2009) ★★★★

Alamar eli Merelle on kaunis, suorastaan hypnotisoiva, kertomus isästä ja pojasta jotka tapaavat lyhyen hetken Karibian meren huumaavissa maisemissa. Elokuvan teho perustuu kahden hahmon sekä isoisän välisiin suhteisiin, hiljaisuuteen, arkielämän askareisiin ja ohikiitävän hetken kauneuteen. Tunne viipyilee turkoosin sinisissä laineissa, iltaruskossa, nuoren Natan tummissa silmissä ja sanattomassa kanssakäymisessä isänsä kanssa.

Natan isä ja äiti ovat eronneet ja poika viettää viimeisiä hetkiään isänsä luona, meren kauniissa syleilyssä. Päivät täyttyvät kalastamisesta, sukeltelusta ja hiljaisuudesta joissa isän ja lapsen suhteella on tilaa kasvaa. Kaikessa on pieni surullinen vire, eron hetki on lähestymässä ja ainutlaatuinen kokemus vapaasta ja yksinkertaisesta elämästä on lipumassa pojan ulottuvilta tämän muuttaessa kokemuksen jälkeen äitinsä luokse Italiaan.

Merelle lumoaa kauniilla kuvillaan

Dialogia ei ole muutamia lauseita enempää eikä sitä tarvitakaan. Huomion meinaa kokonaisuudessaan varastaa Blanquita-haikara joka vierailee meren päälle sijoitetussa kodissa ahkeraan. Elokuvaa katsoessa herää monia kysymyksiä ja tunteita vaikkakin päällimmäisenä on hyvän olon ja levollisuuden tunne; Merelle ei hötkyile mihinkään eikä siinä oikeastaan tapahdu mitään. Leppoisasta ja rennosta lastenkasvatus-tyylistä voisi moni vanhempi ottaa mallia, lasta ei paapota koko aikaa ja rannassa pesulla ollutta poikaa vain hienovaraisesti varoitetaan parin metrin päässä kelluvasta krokotiilista; nykyajan valvonta-yhteiskunnassa missä leikkitelineetkin pitää olla standardien mukaisia moinen asenne on suorastaan virkistävää ja 70-luvun lapselle kotoisaa.

Yksinkertainen ja visuaalisesti pohjattoman rentouttava Merelle ei tarjoa viihdettä toiminnan nälkäisille. Se on pehmeä ja sulava kuin sunnuntainen iltapäivä jota leimaa ontto olo lähestyvästä maanantaista. Se kuinka paljon tarinasta on aitoa ja totta on toissijaista, itseään esittävät ihmiset ovat aitoja ja tunne käsinkosketeltavaa.

_________________________________________________________________________________________________