Kukkulan tyttö, sataman poika (2012) ★★★★★

kukkulan_tytto_sataman_poika_featured_620'

Studio Ghibli teki sen taas! Kukkulan tyttö, sataman poika on taattua Ghibli-laatua. Se on sympaattinen ja haikeanromanttinen animaatioelokuva, jonka on ohjannut Goro Miyazaki. Elokuva perustuu Tetsur Sayaman ja Chizuru Takahashin samannimiseen sarjakuvaan, mutta varsinaisen käsikirjoituksen leffaan ovat tehneet Keiko Niwa sekä Goron isä, japanilaisen animaation legenda Hayao Miyazaki. Isä-Miyazakin mestarillisia ohjaustöitä ovat mm. sellaiset ihanuudet kuin Naapurini Totoro (1988), Kikin lähettipalvelu (1989), Henkien kätkemä (2001)ja Ponyo rantakalliolla (2008). Kukkulan tyttö, sataman poika muistuttaa tunnelmaltaan enemmän näitä isän herttaisia töitä kuin Goron omaa esikoisohjausta, Ursula K. Le Guinin kirjoihin perustuvaa Maameren tarinat –elokuvaa (2006).

Kukkulan tyttö, sataman poika –elokuvan tapahtumat sijoittuvat Japaniin ja vuoteen 1963. Tapahtumien taustalla on Tokion vuoden 1964 kesäolympialaisten odotus, mutta varsinainen tarina kertoo yokohamalaisista lukiolaisista ja siitä, miten käy purkutuomion saaneelle kerhotalolle. Pääosaa esittää 16-vuotias lukiolaistyttö Umi, joka kaipaa merelle kadonnutta isäänsä ja nostaa joka päivä merkkilipun salkoon toivottaakseen hyvää matkaa merellä kulkeville aluksille. Shun puolestaan on (sataman) poika, joka näkee Umin liput päivittäin mereltä käsin matkustaessaan laivalla kouluun. Shun, joka työskentelee koulun lehdessä, kirjoittaa ja julkaisee runon merkkilippuja nostavasta tytöstä. Shun ja Umi tutustuvat toisiinsa paremmin ja saavat yllättäen tietää omista perhetaustoistaan enemmän. Umi auttaa tyttökaveriensa kanssa kerhotalon poikia laittamaan kerhoröttelön kuntoon.

Elokuvan tarina on lapsekkaan viaton ja hyväntuulinen. Nuoret haluavat kunnostaa kerhotalon ja ovat todella innokkaita sen suhteen. Mahtavaa on, että elokuvasta puuttuu perinteinen pahis. Hahmot ovat kauttaaltaan ystävällisiä, mukavia tyyppejä eikä kukaan tahallaan yritä sabotoida talon kunnostustöitä. Umin ja Shunin välinen suhde – ensirakkaus – on jotain uskomattoman suloista, aikuisten arkinen todellisuus ei ole vielä ehtinyt iskeä heihin. Hahmot onnistuvat hurmaamaan katsojansa täysin. Tästä animaatiosta löytyy romantiikkaa, jännitystä ja draamaa, sopivassa suhteessa. Hassujen sivuhahmojen ja liioiteltujen ilmeiden kautta saadaan myös humoristinen puoli mukaan elokuvaan, joka ilman näitä lisäyksiä olisi vakavanpuoleinen ja riipaisevan haikea.

Tuttuun tyyliin myös tämän Ghibli-elokuvan suomenkielisen ääniohjauksen on tehnyt loistava Pekka Lehtosaari. Suomalaiset taitavat laadukkaan ääninäyttelemisen ja niin on myös tämän elokuvan kanssa. Suomen kieli sopii jostain syystä erityisen hyvin japanilaisiin elokuviin (paremmin kuin esim. englanti), kielessämme on samanlainen tunnelma, herkkyys kuin japanissa. Voice of Finlandista tuttu Saara Aalto esittää herkän hienosti Umia ja Tuukka Leppänen on yllättävän miehekäsääninen Shun. Muissa äänirooleissa kuullaan mm. Jon Jon Geiteliä, Pertti Koivulaa, Taru Lehtosaarta, Henna Hyttistä, Heljä Heikkistä ja Joonas Saartamoa. Elokuva kannattaa siis ehdottomasti katsoa myös suomeksi.

Vaikka piirrosjälki ei ole kovin erikoista, on se silti hienoa, värikylläistä ja vangitsevaa. Hahmot muistuttavat sopivasti oikeita ihmisiä. Ne eivät yritä olla liian todellisia, mutta eivät toisaalta ole yliliioiteltujakaan, niin kuin on laita joidenkin ylisöpöjen animehahmojen kanssa. Maisemat ja ympäristö ovat melko yksityiskohtaisesti ja mukavan vanhanaikaisesti piirrettyjä. Hahmojen ilmeet ovat onnistuneita ja vaikka ekstroissa kerrotaan elokuvan tekemisen aikana sattuneista viivästyksistä ja leffan mahdollisista puutteista, ei tavallinen katsoja niitä kyllä huomaa. Tämä elokuva on todella kaunis.

Yksi hurmaavin piirre elokuvassa on sen koskettava musiikki, jonka on säveltänyt Satoshi Takebe. Se luo täydellisiä tunnelmia kohtauksiin ja antaa viimeisen silauksen tälle hienolle työlle. Huikaisevan teemakappaleen Jäähyväisten kesä esittää kaunisääninen Aoi Teshima.

Dvd:ltä löytyy muutamia ekstroja. Jäähyväisten kesä –kappaleen musiikkivideo ei sinänsä ole kovin kummoinen, mutta kappale itsessään on niin kaunis, että tätä voi pyörittää useammankin kerran. Hayao Miyazakin puhe on hauskaa kuunneltavaa, sillä herra on kovin sympaattinen tyyppi. Puhe on kuvattu sen jälkeen, kun tekijäporukka on nähnyt elokuvan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan. Ensi-ilta-ekstrassa japanilaiset ääninäyttelijät pääsevät Umin (eli Masami Nagasawan) haastateltaviksi ensi-iltatilaisuudessa. Mukana on myös useita erilaisia leffan trailereita.

Dvd:n kansipaperi on tyylikäs. Sisäkannessa oleva Hayao Miyazakin piirros on upea.

Kukkulan tyttö, sataman poika
Ohjaus: Goro Miyazaki
Käsikirjoitus: Hayao Miyazaki ja Keiko Niwa, perustuu Tetsurô Sayaman ja Chizuru Takahashin sarjakuvaan
Suomenkielisinä ääninä: Saara Aalto, Tuukka Leppänen, Pertti Koivula, Joonas Saartamo
Alkuperämaa: Japani 2011
Genre: Animaatio
IMDb

Kommentit