Maps to the Stars lähentelee täydellisyyttä

mapstothestars

Maps to the Stars ei rakasta aihettaan, ei itserakkaasti yritä nauraa itselleen tehden pilkkaa ympäristöstään mistä se tulee. Sen polveileva kerronta, joka punoo yhteen pieniä mustanpuhuvia ihmiskohtaloita, on syy miksi rakastan elokuvia – sen ote on kliinisen kylmä ja siksi iskevyydessään kristallinkirkas.

Kimaltelevassa kaupungissa mikään ei ole täydellistä, mutta sen tähdet ja näitä passaavat ihmiset ovat sen synkimmästä päästä. Havana (täydellinen Julianne Moore) on neuroottinen hermokimppu täynnä itsekeskeisyyttä, joka purkautuu addiktiona kyseenalaisiin hoitomenetelmiin ja käytökseen jonka antaisi anteeksi ehkä viisivuotiaalle. Tähti on kietonut persoonansa kuuluisan äidin tyttären rooliin. Havana näyttelee roolia; traagisen kreikkalaisen taruston hahmoa, tähdäten määrätietoisesti yhteen rooliin joka sinetöisi tämän kohtalon Hollywoodin filmitähtien huipulle. Juoksutytöksi palkattu Mia Wasikowskan esittämä ongelmallinen Agatha ei epätasaisuudessaan ole omiaan ainakaan tuomaan paljon kaivattua balanssia maanisen näyttelijän elämään. Mutta naisia yhdistävät salaisuudet sekä menneisyys joka kaivaa tiensä läpi parhaimpien suunnitelmien, niinkuin salaisuuksilla on tapana.

mapstothestarsarvostelu

Tarina täyttyy toinen toistaan kammottavimmista ihmisistä, joista jokaisella on oma agendansa joka ajaa ihmisiä eteenpäin, tuoden etualalle pinnallisuutta, kieroutuneisuutta ja rakkautta tehdä omasta elämästään se suurin murhenäytelmä. John Cusackin näyttelemä huuhaa-guru hieroo ihmisten ongelmia pois näiden itkiessä miehen lattialla kurjaa elämäänsä, samalla kun miehen Justin Bieber-kloonipoika kertoo julmaa tarinaa lapsitähdille luvatusta kohtalosta.
Nämä ihmiset rakastavat kurjuutta, janoten korostaa omaa tärkeyttään rakentamalla itsestään näytelmän hahmon jota katsoessa pitäisi ihailla tämän sitkeyttä ja peräänantamattomuutta. Kaikkea sävyttää tumma huumori; teemoistaan huolimatta Maps to the Stars ei ole raskas vaan samettisen sulava ja kirpeä.

Robert Pattinson tekee herkullisen hillityn sivuroolin limusiinia ajavana näyttelijänalkuna. Ohjaaja Cronenberg tuntuu rakastavan yhdistelmää sitoen käsikirjoittaja Bruce Wagnerin ensimmäisen Hollywood-ammatin näin sujuvasti Cosmopolikseen, samalla rummuttaen itsetoteutuvaa ennustusta siitä että Hollywoodissa kaikki ovat sidoksissa toisiinsa. Itsetietoinen, omakehuinen, täynnä kapeakatseisia oman edun tavoittelijoita oleva kaupunki – näin Cronenberg haluaa avata filmikaupungin eloa katsojilleen. Se tökkii herkistä kohdista, siloitellen samalla toisella kädellä tuoden hysteerisiä ihmiskohtaloita eräänlaiseksi oikeutukseksi elämän kurjuudelle. Lopulta sen kylmän siloitellun pinnan alla on kasa rupisen viallisia ihmisiä joiden katsominen on juuri niin kiehtovaa kuin me julkkiskeskeisessä maailmassamme olemme jo todistaneet. Maps to the Stars on vuoden hienoimpia elokuvia, raahaten oman kriisinsä itsekkäästi etualalle.

© Ursula Borg

INFO

MAPS TO THE STARS  Ohjaus: David Cronenberg
Käsikirjoitus: Bruce Wagner
Pääosissa: Julianne Moore, Mia Wasikowska, John Cusack
Alkuperämaa: USA 2014
Genre: Draama
IMDb

Kommentit