Miksi Nolanin Batman -trilogia on jo nyt niin hyvä?

batman_feat

Christopher Nolanin ohjaama Batman-trilogia saapuu päätökseensä tänä kesänä. The Dark Knight Rises (Yön ritarin paluu) on kesän 2012 odotetuin elokuva, ja trailerin perusteella täysin syystä. Mikä tekee tästä trilogiasta niin onnistuneen? Kolmannen osan erinomaisuutta voi tietenkin vasta spekuloida, mutta jo nyt kaksi edellistä osaa ovat nostaneet riman sarjakuva-filmatisoinneissa täysin uudelle tasolle.

Näyttelijät

Sanottakoon Christian Balen Batman-äänestä mitä tahansa, on Bale onnistunut sulavana, vihaisena ja piinattuna Bruce Waynena paremmin kuin kukaan muu. Balen liukas ja tyylikäs ulkonäkö istuu playboy-miljonäärin roolin kuin valettu, ja miehen tunnetusti intohimoinen omistautuminen roolien fyysisiin haasteisiin on kantanut hedelmää. Bale on uskottava toimintasankari, joka ympäröi itsensä kiinnostavilla ja lahjakkailla vastakappaleilla. Näistä ikimuistoisin on Heath Ledgerin esittämä Jokeri, joka menee maanisuudessaan elokuvahistoriaan, mutta eivät muutkaan ole huonoa työtä tehneet. Gary Oldman Jim Gordonina on luottomies paikallaan, samoin Morgan Freeman rauhallisena tekniikkanerona, Lucius Foxina.  Pahiksina on nähty erinomaiset Cillian Murphy ja Liam Neeson. Kolmannessa osassa odotuksia nostattavat ihana Anne Hathaway Selina Kyle/Kissanaisena ja kovassa nosteessa oleva Tom Hardy Banena. Kaiken kruunaa cockney-aksentilla asian kuin asian tyylikkäästi hoitava hovimestari Alfred, jota esittää se yksi ja ainoa Michael Caine.

 

Heath Ledger ja Christian Bale kuvaustauolla

Gotham

Kaupunki on synkkä, komea, visuaalisesti suorastaan huimaava. Sen hirvittävissä korkeuksissa istuu pilvenpiirtäjän katolla Batman, joka valvoo kaupunkia ja yrittää suojella sitä, omalaatuisella tavallaan. Nolanin Gotham ei ole aiempien viritelmien mukainen sekoitus värikästä ilotulista neonväreineen ja katuojan loskaa, vaan se on kiiltävä, musta, terästä täynnä oleva mielikuvituskaupunki joka näyttää hyvältä valkokankaalla.  Kaupunki on siirretty valkokankaalle kuvaamalla elokuvaa LA:ssa, New Yorkissa, Chicagossa, Lontoossa ja studioilla; luoden siitä mielenkiintoisen sekoituksen arkkitehtuureja. Se on rikkaille hyvä paikka elää, mutta toisille ahdistuksen pesäpaikka ja rikollisten tallaama pelikenttä.

Öinen Gotham on myös Batmanin leikkikenttä; supersankaria ei nähdä kahdessa ensimmäisessä osassa lainkaan päivänvalossa. Nolan on todennut että vasta kolmannessa osassa Bane saa Batmanin astumaan ns. päivänvaloon; osana nerokasta Banen strategiaa tottakai, Lepakkomies kun toimii parhaiten yön pimeydessä.

Tekniikka

Mitä vempaimia Batmanilla on tällä kertaa käytössä? Millä autolla Bruce Wayne ajaa bileisiin, entä millainen kulkupeli Lepakkomiehellä on? Vaikka tekniikka olisi viimeinen asia, mistä katsoja on yleensä kiinnostunut, tarjoavat elokuvat niin tekniikkanörteille kuin taviksillekin paljon ihmeteltävää. Lucius Fox esittelee herkkuja omintakeisella tyylillään,  kiistäen kaiken tiedon Waynen vapaa-ajan harrastuksista, mutta kuin ihmeen kaupalla aina tarjoten juuri suippokorvaiselle sankarille sopivia varusteita. Ja kaikki näyttää hyvältä, Batmanin asu kiiltää ja on muotoiltu ”sopivasti”, aseet ovat terästä ja autot kauniita. Mitä muuta sitä supersankari edes tarvitsee?

 

Lucius Fox esittelee Bruce Waynelle uusimpia vimpaimia.

Musiikki

Kahta edellistä elokuvaa leimaa ennenkaikkea tunnelma. Suuri osa kunniasta kuuluu säveltäjä Hans Zimmerille, jonka jumputtava ja sykähdyttävä, pakahduttava ja välillä melkein äänettömyydellään huumaava score on täydellinen elokuvan teemaa ajatellen. Se mukailee hahmojensa olemuksia, ja toimii omillaan melkoisena tunnelmapalana. Se on olennainen osa elokuvaa, eivätkä ne olisi samoja ilman Zimmerin taidokasta tulkintaa synkästä sankarista.

Kommentit

Tags from the story
, ,