Piiat (2011) ★★★★

Piiat kertoo humoristisen mutta kiiltokuvamaisen kauniin pintansa alla julman tarinan elämästä syvässä etelässä 1960-luvulla. Sen näyttelijäkaarti toimii saumattomasti yhteen antaen hyvälle tarinalle herkullisuutta ja tunnetta; moni elokuvaa vähätellyt tuntuu unohtavan että tarinan ei tarvitse olla täynnä väkivaltaa ja toimintaa kertoakseen vääryyksistä, julmuuksista tai kuvatakseen hektistä aikaa historiassa.

Skeeter (Emma Stone) on klassisen tuttu hahmo; itsepäinen ja itsenäinen toimittajan urasta haaveileva nuori nainen joka palaa kotiseudulleen valmistuttuaan yliopistosta. Normaali elämänkaari toisi seuraavaksi tullessaan aviomiehen ja kotiäidin joutilaan elämän Missisippissä mutta tarkkanäköinen Skeeter haluaakin tehdä toisin. Piikojen elämä isoissa valkoisissa taloissa hyvin hoidettujen nurmien keskellä ei nimittäin ole ruusuilla tanssimista. Entisistä lapsuudenystävistä on kasvanut aikuisina melkoisia hirviöitä ja tässä lepää elokuvan voima. Bryce Dallas Howardin hyytävä hahmo on rasistinen, selkäänpuukottava diktaattori joka pitää juoruilulla ja kylmällä katseellaan sekä teennäisellä moraalillaan heikommat lampaat ojennuksessa. Tämän vallan saavat kokea niin piiat kuin Skeeterkin.

60-luvun etelässä kuohuu ja vaikka ympäröiviä tapahtumia kommentoidaan vain pintapuolisesti ja väkivaltaa ei näytetä, on katsojalle varsin selvää millaista elämä on. Piiat pitävät suunsa kiinni, tekevät mitä käsketään ja valkoisten työnantajien sanaan uskotaan aina ennen muita; niinpä omien kokemustensa kertominen kirjaa kirjoittavalle Skeeterille on uskaliasta ja suorastaan vaarallista. Tarinan opetus lienee se että jonkun on joskus noustava vastustamaan ylivaltaa ja unohdettava oma pelkonsa. Se että tämä tehdään pienimuotoisesti naisten näkökulmasta, ilman autopommeja, suuria mielenosoituksia ja raakuuksia tekee Piioista mielenkiintoisen ja virkistävän erilaisen ajankuvauksen, ei suinkaan pinnallista. Tietty keveys ja heppoisuus ei häiritse tarinassa jos antaa elokuvan viedä charmillaan, turha ylianalysointi kostautuu tätä katsoessa kyynisyytenä.

Elokuva on kaunis, asut ovat kuin koristeita ja kaikkea värittää kirkas auringonvalo; kaikki on maailmassa hyvin. Julmuus ja väkivalta piilevät sanoissa, alistuksessa ja pelossa jota koetaan työpaikkansa puolesta ja jolla pystytään hallitsemaan ihmisiä.  Tarinan ydin koskettaa eikä sanomaa pysty himmentämään näennäisen keveys kun osaa katsoa pinnan alle. Mutta kaiken ylle nousee kuitenkin näyttelijäkaartin huippusuoritukset, shown varastaa sanavalmista ja temperamentista piikaa Minnyä esittävä Octavia Spencer jota säestää hiljaisemmalla karismalla varustettu Viola Davis. Bryce Dallas Howard on onnistunut luomaan vastenmielisimmän naishahmon ikuisuuksiin ja muut näyttelijät tukevat tarinaa hienosti. SAG Awardseissa koko näyttelijäkaarti onkin ehdolla vuoden parhaaksi ja sekä Davis että Spencer henkilökohtaisesti ehdolla omista suorituksistaan eikä syyttä. Naiset ovat tämän elokuvan kantava voima.

_________________________________________________________________________________________________

The Help ★★★★★ Ohjaus: Tate Taylor Käsikirjoitus: Tate Taylor, Kathryn Stockett Pääosissa: Emma Stone, Viola Davis, Octavia Spencer, Bryce Dallas Howard Genre: Draama Valmistusmaa: USA 2011 IMDb