Poikani Kevin (2011) ★★★★

kevin_featured_958x339

Haluatko pahan olon? Poikani Kevin on elokuva, joka takuuvarmasti saa sellaisen aikaan. Ahdistavan ajankohtaiseen aiheeseen karun tyylikkäästi pureutuva draama vetoaa vahvasti tunteisiin ja saa jokaisen vanhemman tutkiskelemaan suhdettaan omiin lapsiinsa.

Lionel Shriverin muutaman vuoden takaiseen kohuromaaniin perustuva Poikani Kevin tutkii äitiyttä ja sen haasteita. Sitä, miten pitkälle äidin rakkaus voi riittää ja mistä voikaan johtua se, että lapsesta kasvaakin hirviö. Skotlantilaisen Lynne Ramsayn ohjaama draama ei ole helppoa katsottavaa. Vuoden vaikuttavimpien elokuvien joukkoon laskettava Poikani Kevin ei irrota otettaan ihan heti lopputekstien jälkeenkään.

Eva (Tilda Swinton) on maailmaa nähnyt reissunainen, joka tavattuaan elämänsä miehen (John C. Reilly) laittaa uransa katkolle ja jää kotiin hoitamaan pariskunnan esikoispoikaa Keviniä. Äidin ja pojan suhde on kuitenkin ensihetkistä lähtien haastava, sillä ensi kertaa äidiksi tullut Eva ei täysin hallitse uutta rooliaan. Lisäksi Kevin tuntuu käyttäytyvän äitiään kohtaan erityisen hankalasti.

Vuodet vierivät ja kaiken voittavan äidinrakkauden sijaan Eva ahdistuu entisestään. Kevinin lääkärit eivät löydä pojasta mitään vikaa, vaikka tämä ei suostu puhumaan ja käyttää vaippaa lähes kouluikäiseksi saakka. Evalle tämä merkitsee henkilökohtaisesti häntä kohtaan käytyä kapinaa.

Teini-ikäisenä Kevin (Ezra Miller) purkaa omaa pahaa oloaan tekemällä jotain anteeksiantamatonta. Äiti joutuu oman surunsa keskellä kohtaamaan poikansa teon aiheuttaman yhteiskunnan vihan ja halveksunnan, ja samalla käymään läpi omaa suhdettaan poikaansa. Johtuivatko Kevinin teot jotakin kautta äidin käytöksestä? Missä kulkee äidinrakkauden raja? Voiko hirviölasta rakastaa?

Poikani Kevin vyöryttää äidin tunneskaalan katsojan eteen voimakkaiden visuaalisten elementtien saattelemana. Elokuvan rakenne risteilee nykyisyyden ja menneisyyden välimaastossa, ja kasvattaa sitä kautta jännitettä kohti karmivaa loppuhuipennusta.

Tyylitellyn visuaalisuuden ohella se jättää paljon asioita auki ja katsojan tulkinnan varaan. Onko Kevin todellisuudessa hirviö jo syntyessään vai muodostuuko hänestä sellainen omassa ahdistuksessaan painivan äidin silmien kautta? Katsojalle tarjotaan Evan näkemys asiasta, mutta ilman alleviivausta.

Tilda Swintonin roolisuoritus tunteidensa kourissa riutuvana Evana on häikäisevä. Lahjakas Swinton huokuu roolihahmonsa sisäistä ristiriitaa ilmeettömyydestään ja eleettömyydestään huolimatta voimalla. Elokuva jättää Evan taustat kuitenkin yllättävän vähälle huomiolle ja antaa tätä kautta katsojan omille tulkinnoille tilaa.

Emotionaalisesti voimakas Poikani Kevin on häkellyttävän ajankohtainen elokuva ja se antaa vanhemmille mahdollisuuden peilata omaa lapsisuhdettaan. Ramsayn elokuva kauhistuttaa, mutta herättää ajatuksia eikä missään tapauksessa jätä katsojaansa kylmäksi. Vaikuttava draama ei ehkä ole mikään hyvän mielen elokuva, mutta kaikkien elokuvien ei sellaisia tarvitse ollakaan. Välillä rajoja pitää ravistella.

Ei ekstraa.

Arvostelu on julkaistu alun perin Discshop.fi:n Elokuvaoppaassa >>

[box type=”info”] We Need To Talk About Kevin Ohjaus: Lynne Ramsay Käsikirjoitus: Lynne Ramsay, Rory Kinnear, perustuu Lionel Shriverin romaaniin Pääosissa: Tilda Swinton, John C. Reilly, Ezra Miller Genre: Draama / trilleri Valmistusmaa: UK / USA 2011 IMDb[/box]

Kommentit