Puku tekee miehen

pukutekeemiehen

Unohtakaa persvaossa roikkuvat hopparihousut, keskenkasvuiset miestenalut tennareineen… Filmitähti suuntaa tällä kertaa katseensa hyvin pukeutuneihin miehiin. Puku tekee miehen, ja meillä on siitä todisteita. Puku ei ole ainoastaan FBI-agenttien perusvaate, vaikka siltä välillä tuntuukin. Televisiossa ja elokuvissa pukuja käyttävät niin hyvät kuin pahatkin tyypit, mutta pääasia on että näyttää hyvältä.

White Collar / Kovat kaulassa -sarjan Matt Bomer on täydellinen.

Neljättä kauttaan Yhdysvalloissa pyörivä White Collar näyttää miltä herrasmies-rikollisen pitäisi näyttää. Matt Bomer (Magic Mike) näyttelee Neil Caffreya, mestari-rikollista, väärentäjää, ja neroa huijariksi, joka karkaa vankilasta.  Rangaistus muunnetaan enemmän miehen kykyjä hyödyntävään muotoon, ja Caffrey metsästää rikollisia FBI-jaoston kanssa. Puku pysyy päällä, näyttää hyvältä ja saa ihmettelemään miksi kaikki miehet eivät käytä pukua. Tosin, kaikki eivät näytä yhtä hyvältä kuin Bomer. Puku tuo hahmoon särmää, uskottavuutta ja huokuu vanhan ajan huijarimeininkiä Rat Packin tapaan – hyvä valinta.

Viskiä ja tupakkaa – Mad Menissä puku on pakollinen.

Kun Mad Men alkoi vuonna 2007, kaikki puhuivat sarjan tyylistä. Miesten puvut aloittivat uuden tyyliaallon, pukuja näkyi kaikkialla missä puhuttiin miesten muodista. Ja miksi ei puhuttaisi? Herrat juovat viskiä ja tupruttelevat toimistossa, mutta näyttävät tyylikkäiltä näin tehdessään. Tässä toimistossa ei käyskennellä farkuissa, puku niskaan, lasi käteen ja tyttö treffeille – nämä miehet osaavat hurmaamisen taidon.

Tässä toimistossa ei hyväksytä farkkuja.

Tarantinon maailmassa puku sopii pahiksille.

Itsekin usein mustaan puvun takkiin pukeutuva ohjaaja Quentin Tarantino haluaa pukea myös hahmonsa pukuihin. Yleensä vielä mustiin pukuihin. Hämärästä aamunkoittoon-elokuvassa George Clooney ja Tarantino tappoivat vampyyreja, olivat itsekin melkoisia roistoja ja pukeutuivat tyylikkäästi mustaan. Reservoir Dogs on yhtä mustien pukujen juhlaa, edes miesten nimet eivät kertoneet näiden persoonasta mitään – puku tuo turvaa kun aikeet ovat pahat. Pulp Fictionissa Travolta ja Jackson tekivät työnsä puhuen paljon, mutta käyttivät sentään pukuja – tyyli ennen kaikkea.

Pahikset pukeutuvat mustaan.

Juppiuden ylistys – Amerikan Psyko uskoo ulkokuoren voimaan.

Patrick Batemanilla ei ole ihan kaikki kotona. Hieno käyntikortti saa otsasuonen tykyttämään ja mies pystyy keskustelemaan popmusiikista yllättävän koskettavalla tavalla. Sääli että menestyvä, komea ja ulkoisesti nuhteeton Bateman on täysin hullu. Christian Bale vetää elokuvassa niskaansa, hienon treenikohtauksen jälkeen, puvun jos toisenkin – ja lahtaa muutaman ihmisen elokuvan aikana. Pukua sentään suojataan sadetakilla, murhanhimo ei ole mikään syy olla epäsiisti.

Puku sen hullun tiellä pitää.

Ei ole agenttia ilman pukua.

Maailman kuuluisin agentti, James Bond, luottaa pukuun. Asuvalinta voisi olla hieman yllättävä, sillä hra Bond juokseen, kiipeilee, taistelee ja ammuskelee siihen malliin että luulisi puvun olevan vähemmän mukava vaatavalinta. Mutta yhtä lailla kasinoilla kuin itä-Euroopan maatiloillakin pärjäävä mies luottaa pukuunsa kuin haarniskaan. Ilmeisesti homma toimii, Bond elää ja voi paremmin kuin koskaan – ainakin kassamenestyksen perusteella.

Bond ei ole luopunut puvustaan vuosikymmeniin.

Liike-elämässä eivät hampuusit pärjää.

Wall Street, Gordon Gekko ja puvut. 1987 ilmestynyt Wall Street – Rahan ja vallan katu oli juppihuipentumaa parhaimmillaan. Henkselit, raidalliset paidat ja puvut huokuivat rahaa ja tyyliä. Sama linja jatkui  2010 Money Never Sleeps -jatko-osassa, uusi päähahmo, sama tyyli. Puku kertoo asemasta, tahtotilasta ja voimasta. Wall Streetin sanoma lienee: älä pukeudu nykyiseen työhösi, vaan siihen työhön jonka haluat.

Pukeudu työhön jonka haluat.

Las Vegasissa vanhan maailman meininkiä.

1960-luvulla ilmestynyt Ocean’s Eleven aloitti trendin jota uudempi leffasarja jatkaa antaumuksella. Konnagalleriaa, herrasmiesvarkaita ja kaikenlaisia huijareita yhdistää yksi asia. Puvut. Oli kyseessä sitten retrompi leveäkauluksinen malli, tai Brad Pittin sliipattu kapea puku, tyylikkyyttä jaellaan näissä elokuvissa ämpärikaupalla. Kun kaikkea säestää tyylikäs musiikki on hankala käsittää miksi joku menisi kasinolle shortseissa?

Huijarit ovat uskottavampia puvuissa?

Winchesterin veljeksetkin luottavat toisinaan pukuun.

Supernaturalin demoneita metsästävät veljekset joutuvat usein turvautumaan kepulikonsteihin. FBI-agenttia on hankala esittää nahkatakissa, ja niinpä miehet nähdään hyvin usein tummissa puvuissa, lätkää vilauttamassa. Miehillä on aliaksia useamman armeijan tarpeiksi mutta puku tuo uskottavuutta kun todistajien ja viranomaisten kielenkantoja pitää höllyttää.

Joskus muutkin saisivat panostaa pukeutumiseen.

Suit up! Barney Stinson tietää mikä toimii.

How I Met Your Mother /Ensisilmäyksellä -sarjan kantava voima on Neil Patrick Harrisin esittämä Barney Stinson. Onko Barneya koskaan nähty ilman pukua? Omassa mahtavuudessaan pyörivä, naisia kaatava ja yksinkertaisesti erinomainen mies uskoo puvun kaikkivaltaiseen voimaan. Miehen filosofian voi kiteyttää lauseeseen: When I get sad, I stop being sad and be awesome instead. True story. Ja kaikki tämä mahtavuus tungetaan satoihin pukuihin jotka mies omistaa.

Pukujen kuningas, Barney Stinson.

Kommentit