Resident Evil:Retribution (2012) ★★

residentevilretribution

Resident Evil-sarjaa ei ole tarkoitettu kaikille. Sen tarinankaari perustuu hyvin löyhästi CapComin legendaariseen pelisarjaan, mutta varsinaisia hahmoja peleistä käytetään säästeliäästi. RE-elokuvissa on aina ollut enemmän kyse kauniista toiminnasta, Milla Jovovichin tyylikkäistä poseerauksista ja toimintakohtauksista, ryyditettynä zombeilla ja muilla olioilla joita Umbrella-yhtiö yrittää pistää Alicen tielle. Sarjan viides elokuva on myös heikoin, mikä on sääli – se on hukannut suuren osan juonenkaartaan matkalla ja tuntuu nyt lähinnä täytepalalta.

Alicen tarina jatkuu suoraan edellisen osan, Resident Evil: Afterlifen, lopusta. Umbrella-yhtiö nappaa naisen kiinni, ja tuloksena on joutuminen eräänlaiseen simulaatiolaitokseen. Alicea pelastamaan – aivan kuin nainen varsinaisesti kaipaisi pelastajaa – on lähetetty joukko tuttuja hahmoja. Pelastajien joukosta löytyykin pelaajille tuttuja, legendaarisia, pelihahmoja joita on odottanut jo pitkään. Leon S. Kennedyn (Johann Urb) ilmestyminen valkokankaalle on tietynlainen odotusten huipentuma. Kennedyn vanavedessä toinen pelaajasuosikki, Barry Burton punertavassa toppaliivissään (Kevin Durand) saapastelee esiin. Elokuva kosiskelee pelaajia vielä lisää, heittämällä sekaan Ada Wongin (Bingbing Li)  viidennessä osassa, mutta ei vaivaudu lainkaan esittelemään hahmojen taustoja, motiiveja eikä oikeastaan anna näille ruutuaikaa taisteluita enempää. Huomattavasti suuremman osan tepasteluun saa jo ennestään elokuvista ja peleistä tuttu Jill Valentine (Sienna Guillory), joka on vaipunut Umbrella-yhtiön vallan alle, ja on Alicen pään perässä tositarkoituksella.

Elokuva kuluukin erinäisissä ympäristöissä taistellen zombeja vastaan. Toiminta on hienoa, mutta usein myös pettää odotukset sillä se loppuu kuin seinään. Visuaalisesti Jovovichin liikehdintä on aina huumaavaa, mutta hidastukset ja hypyt eivät toimi jos niille ei anneta tarpeeksi aikaa. Pelastusjoukko on melkoinen turhake, sillä ampumista ja paria vitsiä lukuunottamatta hahmoihin ei päästä käsiksi lainkaan. Burton ja Kennedy ovat statisteja, ja tämä suututtaa kenet tahansa.

Varsinaista juonta elokuvassa ei ole. Se tuntuu eräänlaiselta välinäytökseltä suuremman juonenkaaren sisällä, pieni välihyppy ennen lopullista mittelöä. Maailmaa uhkaa kamala loppu ja tämä pranssailukohtaus on vain 1,5 tunnin matka paikasta A paikkaan B. Oikeastaan elokuva tuntuu videopeliltä. Se on yksi osa peliä, joka sisältää useamman erilaisen kentän jonka läpi pelaajan täytyy luovia. Kokemus on kuitenkin niin kaukana pelaamisesta, että jopa pelileffaksi tituleeraaminen on loukkaus pelaamista kohtaan. Tasot toimisivat pelissä, missä pelaaja saa olla aktiivinen osapuoli ja nauttia pelaamisen tuottamasta adrenaliinisyöksystä, ja päättää itse miten homma pitäisi hoitaa. Nyt katsoja laitetaan takapenkille ja tälle tarjoillaan passiivinen kokemus jossa edes toiminta ei ole yhtä hienoa kuin ennen.

Retribution on ääretön pettymys sarjan fanille. Se hykerryttää iloisesti tarjoillessaan klassisia hahmoja, ja onnistuu pettämään saman katsojan jättämällä odotetut hahmot täysin taka-alalle. Elokuva keskittyy visuaalisuuteen, mutta nuukailee taisteluissa ja todellinen wow-efekti puuttuu. Seuraava osa lienee jo suunnitteilla, mutta elokuvien fanit – joita on paljon – ovat ansainneet paljon parempaa kuin tämä.

Resident Evil: Retribution
Ohjaus: Paul W.S.Anderson
Käsikirjoitus: Paul W.S.Anderson
Pääosissa: Milla Jovovich, Kevin Durand, Michelle Rodriquez, Johann Urb, Sienna Guillory
Alkuperämaa: Saksa / Kanada 2012
Genre:Toiminta / Scifi

Kommentit