Sherlock Holmes A Game of Shadows (2011) ★★★★
Ohjaaja Guy Ritchie vyöryttää valkokankaille jo toistamiseen maan mainion kaksikon, Sherlock Holmesin ja Tri Watsonin. Ruudinkuivaan ja ylivoimaiseen älykkyyteen on lisätty uudenlaista Sherlockia joka tuli tutuksi jo ensimmäisessä osassa, toimintasankari joka pärjää niin shakkipelissä kuin taistelutantereellakin. A Game of Shadows on sujuva, toiminnantäyteinen seikkailutarina joka on visuaalisesti hieno elämys mutta kaikkein korkeimmalle nousee Robert Downey Jr:n ja Jude Lawn persoonalliset ja osuvat tulkinnat kinastelevista mutta ilmiselvästi toisiaan rakastavista ystävyksistä jotka saavat tällä kertaa vastaansa suurimman vihollisensa, Moriartyn.
Eurooppaa riivaa terroristi-iskujen aalto ja Holmesin logiikan mukaan kaiken keskiössä on professori Moriarty, supernero jolta ei riitä sääliä kenellekään. Watson on menossa naimisiin joka aiheuttaa paineita herrojen väliseen ystävyyteen, Sherlockin kakaramainen kiukuttelu kuitenkin keskeytyy kun miehet joutuvat keskittymään, ei enempää eikä vähempää, pelastamaan Euroopan.
Siinä missä ensimmäinen osa oli viihdyttävä, oli se myös hieman hajanainen. Toinen osa etenee kuin juna tuoden tutut elementit viritettynä katsojan eteen ja pitää otteen tiukasti katsojassa koko kestonsa ajan. Huumoria on riittävästi, menoa ja toimintaa senkin edestä, elokuva on vaivaton ja ammattitaidolla tehty nautinto. Sherlockin tyyli analysoida taistelut ennenkuin mitään edes tapahtuu on kiehtovaa, vaikkakin toisto voi viedä ideasta tehoja pois; yhtä kaikki toimintakohtausten hidastukset ja virittely sekä leikittely kuvakulmilla Ritchimäiseen tyyliin toimii ja juuri se on asia joka tuo Sherlock Holmesin uudelle vuosituhannelle.
Jared Harris tekee Moriartyna nappisuorituksen
Jared Harris on hyytävänä Moriartyna nappivalinta, miehen viileä ulkokuori kätkee petollisen nerokkaan mielen. Humoristisimpia hetkiä tarjoilee erinomainen Stephen Fry Holmesin veljenä, puhumattakaan tämän vahtimestarista. Noomi Rapace ennustaja-eukon roolissa sen sijaan menee täysin hukkaan, naisen tehtävänä on lähinnä heilua taustalla, siristellä silmiään ja näyttää kauniilta. Mutta nämä tarinat eivät kerrokaan naisista vaan kaksikosta joka osaa viihdyttää niin sujvasti että synkempiäkin käänteitä saava tarina on ennenkaikkea nautinto, sujuva seikkailu ja juuri sellainen kuin toimivan jatko-osan pitää ollakin.
Tämä oli reilusti parempi kuin varsin rikkonaisen ja sekavanoloinen ykkösosa. Nyt olivat ideat paremmin kasassa ja lopputulos oli selkeämpi ja lähempänä Conan Doylen tarinoita kuin edeltäjänsä ja kokonaisuutena näinollen onnistuneempi.
Uusien hahmojen näyttelijävalinnat olivat menneet nappiin ja kun myös Stephen Fry kuuluu omiin suosikkeihin, niin ei voinut kuin kiitellä että hän oli Mycroftin roolissa.
Downey jr. on mainio Holmesin roolissa, mutta silti mielestäni kukaan hahmon esittäjistä ei ole saanut hahmoon samaa olemusta mitä 80-90 -luvun brittisarjassa häntä tuimasti esittänyt loistava Jeremy Brett. Vähän sama mitä Tarzaneissa on aina ollut, kukaan ei ole sittemmin onnistunut lyömään olympiauimari Johnny Weissmülleria Tarzanina..
Jyri:Ensimmäisessä osassa oli ehkä ihastuttu liikaa goottisuuteen ja mystiikkaan, tässä oli selkeä juoni kuten totesit, tosin on makuasia tykkääkö siitä ;O) Minusta paras Sherlock on ehdottomasti BBC:llä tällä hetkellä pyörivän Sherlock-sarjan Benedict Cumberbatch, mies on suorastaan nero!
Ai hitsi! Unohdin Cumberbatchin kokonaan, vaikka tuli nähtyä 1. kauden jaksot Sherlockista Yle 1:llä jokin aika sitten.
Pitääpä katsastaa uudemman kerran niin muistuu taas mieleen kuinka hyvä hän olikaan.
Mitä nyt muistelen, niin Sherlock-sarjahan oli myös erinomaisesti kirjoitettu, kun tekijänä oli mm. mainion Paritellen-sarjan takaa tuttu Steven Moffat.