Tartunta (S.Soderbergh, 2011) ★★★

Ohjaaja Steven Soderbergh on onnistunut luomaan analyyttisen, tyylikkään ja realistisen elokuvan siitä kuinka tappava virus leviää ympäri maapalloa uhaten niittää huomattavan osan populaatiosta taivaan tuuliin. Se etenee tappavan loogisesti ja kylmähermoisesti pisteestä a pisteeseen b ja mikä virkistävintä, ilman suuria räjäytyksiä, takaa-ajoja, massiivisia taistelukohtauksia tai muutakaan toimintaa.

Beth Emhoff (Gwyneth Paltrow) palaa työmatkaltaan Hong Kongista, köhien ja kuumeillen. Bethin mies Mitch (Matt Damon) saa pian kokea mitä tappava virus voi saada aikaan perheessä ja mies on tarinan keskiössä, yrittäen pelastaa sen mitä perheestään on jäljellä. Mitchin hahmo kokee ruohonjuuri-tasolla mitä paniikki saa tavallisissa ihmisissä aikaan, ryöstely, hamstraus ja paniikki valtaavat kadut.

Toisaalla kuvataan avaintekijöitä tässä virustaistelussa, Kate Winsletin näyttelemä tutkija jäljittää virusta Yhdysvalloissa kun Tri Ellis Cheever (Laurence Fisburne) taistelee tuulimyllyjä vastaan byrokratian sokkeloissa yrittäen välttää massapaniikkia puhkeamasta. Elokuva näyttää miten yhtä virusta jäljitetään ja tutkitaan ympäri maapalloa, Hong Kongissa WHO:n tutkija Leonora Orantes (Marion Cotillard) yrittää selvittää viruksen alkuperää ja saa samalla kokea johtoasemassa olemisen nurjan puolen.

Paniikkia yrittää lietsoa bloggari Alan (Jude Law) joka epäilee salaliittoteoriaa, hallituksen ja lääkefirmojen yhteistyötä kääriäkseen muhevat voitot ja aiheuttaa näin enemmän harmia kuin jakaa tiedon valoa jo paniikissa olevaan kansaan. Bloggarin tarinanpätkä on elokuvan epäloogisin, tarkoitusperät ja tapahtumat jäävät hieman hämärän peittoon eikä epämääräisyydessään sovi muuten tasaisen tyylikkäästi etenevään kerrontaan.

Tartunta on pelottava elokuva sillä se on realistinen. Siitä puuttuu täysin kaikki ylenpalttinen kiihko ja tarkoituksenhakuinen nopea toiminta; tarina etenee viruksen tavoin vakaasti mutta vääjäämättömästi eteenpäin kertoen mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuisi. Se on tyyliltään hyvin samankaltainen kuin Traffic, Soderberghin toinen tyylikkään kiihkoilematon kuvaus aiheesta joka yleensä kuvataan täysin eri tavalla.

Pelottava Tartunta  ei ole siksi että se näyttää ihmisten kuolevan vaan kuten tuottaja Stacey Sherin sanoi: ”I think the question raised by Contagion is not whether or not this could happen. It’s more a case of when.”

________________________________________________________________________________________________