The Girl With the Dragon Tattoon uusi traileri
David Fincherin (Fight Club, The Social Network) ohjaama versio ruotsalaisen Stieg Larsonin kynäilemästä kirjasta, nimeltään The Girl With the Dragon Tattoo, saa ensi-iltansa Suomessakin vielä tämän vuoden puolella.
Vaikka koko trilogiasta on jo tehty ruotsalaisvoimin kattavat elokuvat on mielenkiintoista nähdä mitä Fincher on saanut irti tarinasta.
Uuden trailerin perusteella Fincher on luonut tarinalle uskollisen mutta intensiivisemmän ja suuren budjetin tyylisen elokuvan jota kannattaa odottaa. Pääosissa elokuvassa näyttelevät Daniel Craig ja Rooney Mara.
Mitä luulette, pystyykö Rooney Mara päihittämään Noomi Rapacen tulkinnan tästä jo legendaariseksi muodostuneesta hahmosta?
Sony Picturesin sponsoroima artikkeli.





Daniel Craig on luultavasti vallan hyvä valinta Kalle Blomkvistin rooliin ja uskon herran selviytyvän siitä hyvin. Rooney Mara kuitenkin epäilyttää todella suuresti, Noomi Rapace teki niin valtaisan hyvää työtä Lisbethinä. Ja ainakin omaan silmään Rooney Mara on maskeerattu liian kiltisti, jos neidin on tarkoitus Lisbethiä esittää.. varsinkin nuo vaaleat kulmakarvat.. eieiei.
Saa nähdä uskallanko koko elokuvaa katsoa, sillä ruotsalaisten versiot Millenium-trilogiasta kuitenkin kuuluu itselläni elokuvien top10:iin samoin kuin kirjoistakin pidin erittäin suuresti. Ja kirjojen myötä Lisbethin hahmo tuli suosikikseni, ensimmäisessä elokuvassa kun Lisbethin rooli on kuitenkin suhteutettuna varsin pieni eikä siihen saa tietynlaista otetta minkä kirjat taas antavat. Saa nähdä, ruotsalaiset tekivät niin hyvää työtä että tuskinpa amerikkalaiset sitä pystyvät päihittämään. Katsotaan.
Itseäni epäilyttää enemmän Daniel Craig, vaikka periaatteessa voisi kuvitella tämän sopivan rooliin hyvin. Alunperin en olisi ikimaailmassa halunnut nähdä kenenkään muun esittävän Lisbethiä kuin Noomin, mutta jotenkin olen alkanut uskomaan Rooneyyn ja luulen että roolisuoritus tulee olemaan erittäin mielenkiintoista seurattavaa, vaikkei alkuperäistä päihittäisikään.
Jokatapauksessa leffaa alkaa pikkuhiljaa odottamaan aika malttamattomana. Olisi todella ihme jos Fincher tekisi huonoa jälkeä. Odotettavissa varmasti näyttävä, vauhdikas ja viihdyttävämpi kokemus, luultavasti erittäin tiukalla soundtrackilla varusteltuna.
Vaikka Noomin suoritus on vaikuttava, niin siitä huolimatta näin pari vuotta jälkeenpäin tuntuu siltä, että Noomi esittää enemmänkin sitä takapulpetin sekiskästä pahistyttöä, josta kaikki yläasteen pojat haaveilivat, siinä missä kirjojen Lisbeth tuntuu omituiselta, sulkeutuneelta, ilmeettömältä, arvaamattomalta ja jopa uhkaavalta – osinhan hänen mainitaan itse rakentaneen minänsä ulkoasua myöten itseään suojelemaan eli pitämään ihmiset loitolla.
Ainakin trailerien perusteella Rooney on lähempänä kirjojen hahmoa sekä ulkoasun että esiintymisen osalta, eli kyseessä on ainakin erilainen ja omanlaisensa tulkinta, mutta toisaalta paremmuutta on kokonaista elokuvaa vielä näkemättä mahdoton arvioida.
Mitä Daniel Craigiin tulee, niin Mikaelhan on Larssonin verhoilematon Gary Stu, jonka ylivertainen flaksi ei ole mitenkään uskottava, etenkään Michael Nyqvistin esittämänä jonka Blomkvist on lähinnä ressukka tohvelisankari. Pikemminkin siitä saadaan hahmoon tarvittava postmoderni ironia jos hahmoa esittää täysin vastakkaisilla maneereilla itse James Bond.
Mitä elokuvien keskinäiseen paremmuuteen tulee, niin jo ruotsiversio otti joka osassaan omia vapauksia kirjojen suhteen, mutta ei tarpeeksi. Ykkösessä ongelma on se, että Wennerström-juonikuvio tuntuu muutoksineenkin päälle liimatulta, mutta on muuten onnistunein (kuten kirjanakin). Kakkososa alkaa lipsua kirjana ja elokuvana liian selkeästi parodian puolelle (ainakin Zalatsenkon “Evil Overlord” -puheen jossa tämä selostaa suunnitelmansa sankarille jonka aikoo kuitenkin tappaa saisi leikata), ja leffassa toimittajien murhan merkitys jää hämäräksi eikä Lisbethin kohtalosta (tai mahdollisesta osuudesta murhaan) synny mitään jännitettä toisin kuin kirjassa. Kolmonen on niin kirjana kuin elokuvana täynnä puhuvia päitä ja luentoja sen sijaan että tarina avautuisi narratiivin tai dialogin kautta, sankarit saavat liian nopeasti liian voimakkaita liittolaisia kun kuitenkin tyylilaji on tässä jo vaihtunut dekkarista salaliittotrilleriksi, oikeudenkäynti on silkkaa Matlock-pastissia aina yhtäkkiä esiin nykäistäviä todisteita myöten, ja lopetus joka vaikuttaa siirretyn postuumisti neljännestä kirjasta kolmanteen töksähtää todella pahasti. Pidennetyt versiot näkemättä, mutta tuskinpa ne itse ongelmia poistavat.
Niinpä toivonkin, että Fincher uskaltaa reilulla kädellä retusoida tarinaa paremmin soljuvaksi. Katsomoon olen siis menossa
Sale:Minusta ne “vaaleat kulmakarvat” antavat kiintoisan lisän ja jotain uutta Lisbethin hahmoon, odotan Fincherin versiota suurella innolla sillä taas henkilökohtaisesti luulen että pidän uudesta enemmän. Mutta sehän selviää hyvin pian ;O) Makuasioitahan nämä ovat ja tiedän monta ihmistä jotka eivät pysty edes kuuntelemaan sitä että Lisbethinä olisi joku toinen ;O)
Eugeni:Minä olen harvoin pettynyt Craigiin joten odotan vain hyvää. Mutta musiikista odotan minäkin jotain mahtavaa, pari biisiä olen jo kuunnellutkin ja täytyy sanoa että yhdistelmä toimii. Rooney on varmasti hyvä Lisbethinä!
Lasse:Ihan ensialkuun, Matlock-pastissi? Kahvit lensivät nauraessa pihalle, mahtavasti sanottu ;O) Mutta asiaan; en tiedä uskaltaako tällaista edes sanoa mutta minusta ruotsalaiset versiot olivat vähän puisia ja tylsiä, varsinkin 2 ja 3 -osat. Siksi odotankin Fincherin ammattitaidolla tiivistävän tarinaa oleelliseen mutta ottaen vapauksia joita minusta saa ottaa kun siirretään monsterimaista opusta kankaalle. Craigista odotan vain hyvää sillä minustakin edellinen Blomqvist oli vähän tassukka. Katsomoon ollaan menossa myös täällä ja uskon tai edes toivon, että Fincher tuo tarinaan rujoa reunaa mikä vähän tylsyi entisessä versiossa…
Millennium-trilogian ensimmäinen osa teki minuun kirjana ja elokuvana suuren vaikutuksen, toinen ja kolmas ei niinkään. Mutta rakastuin Salanderin hahmoon totaalisesti ja Noomi Rapace oli roolissa täydellinen. Myös pidennetyt versiot toimivat, mutta jälleen kerran vain ensimmäisen osan kohdalla täydellisesti.
Ensimmäisessä osassa oli vielä selkeä ja tiivis tarina ja elokuvaa oltiin muutettu juuri sopivasti kirjasta, pysyen silti uskollisena alkuperäiselle tarinalle. Minua ei haitannut elokuvien Blomqvistin “tossukkamaisuus”, päinvastoin. Kirjoissa hänen hamesankarin roolinsa vei välillä liikaa huomiota itse tarinasta ja monet siihen liittyvät sivujuonteet olivat suorastaan tylsiä.
Aion kyllä mennä katsomaan tämän amerikkalaisversion, se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Rooney Marasta minulla ei ole mielipidettä, mutta Daniel Craig on hyvä valinta. Fincher ei ole minun silmissäni mikään jumala, hän on tehnyt hyviä elokuvia mutta myös monta täysin keskinkertaista juttua. Esimerkiksi The Social Network oli mielestäni ehdottomasti ilmestymisvuotensa yliarvostetuin pätkä.
Anzi:MInä pidin myös ekasta kirjasta ja leffasta paljon, jopa toisesta ja kolmannesta kirjasta mutta elokuvien osalta juoni taidettiin hieman kadottaa. Ne Blomqvistin naisseikkailut oli ihan extraa ja sinällään hyvä ratkaisu jättää pois alkuperäisistä, en tiedä miten Fincher on asiaa käsitellyt. Minulle Fincher on melko lähellä täydellistä ohjaajaa vaikkakaan minäkään en ihan hirveästi välittänyt Social Networkista jostain syystä?