Titaanien raivo (2012) ★★★

titaanienraivo_feature

Mikä on coolimpaa kuin Pegasus, lentävä hevonen?  Ei juuri mikään, mutta kun se yhdistetään antiikin jumaliin, miehiin lyhyissä hameissa, erilaisiin hirviöihin ja komeisiin maisemiin niin kaikki elementit tuntuvat olevan kunnossa. Ja niin onkin, Titaanien raivo jatkaa ensimmäisestä osasta tutulla linjalla tarjoten taisteluita ja historian havinaa, ryyditettynä herkullisilla hahmoilla. Tuloksena on viihdyttävä fantasiaseikkailu joka ei turhia jarruttele.

Vastentahtoinen sankarimme Perseus (Sam Worthington) elää kalastajana yhdessä poikansa Helioksen kanssa. Puolijumalana oleminen ei ole helppoa, joka kerta kun joku taivaassa sössii, huudetaan sankaria apuun. Jumalien voimat ovat ehtymässä ihmisten höllämielisyyden myötä, ja Titaanien kahleet kalisemassa. Titaanien johtaja, sekä Zeuksen, Poseidonin ja Hadeksen isä Kronos, on heräämässä. On sanomattakin selvää että Kronoksen vapautuminen vankilastaan syöksisi ihmisten maailman perikatoon. Jotain on tehtävä, ja areenalle on astuttava myös taistelukentät halukkaasti taakseen jättäneen Perseuksen.

Ihmisten taistelua johtaa karismaattinen ja kaunis Andromeda (Rosamund Pike), ilmiselvästi Perseukselle tarkoitettu nainen. Mutta tuleeko kukoistavasta romanssista mitään, kun ympärillä juoksentelee hirviöitä ja koko ajan on kiire?  Pike on positiivinen piristys roolissaan, Andromeda on pystyvä, itsenäinen ja lempeä. Kylmät koppelot joita meille yleensä tarjoillaan jumaltarinoissa on tällä kertaa jätetty kotiin. Jumalina patsastelee tälläkin kertaa tuttu kaarti, Liam Neeson on täysin vakuuttava Zeuksena, jo miehen ääni on kuin jumalalle tehty. Vastaparina toimii lievästi luihun oloinen Haades, jota Ralph Fiennes tulkitsee vaivatta. Tietyt kliseet voi antaa anteeksi, kuinka uskottavaa antiikin jumalat nyt ylipäätänsä ovat? Itse pidän näistä hieman resuisista ja hihat käärivistä jumalista enemmän kuin esimerkiksi Immortals-elokuvan kimaltelevista hienostelijoista.

Maisemat ova komeita, osa luoduista maailmoista suorastaan huikeita. 3D ei tällä kertaa sotke kuvioita liikaa. Siinä missä Titaanien taistelussa pari matsia jäi sotkun ja sekavuuden vuoksi kaaottisiksi kokonaisuuksiksi, on tässä elokuvassa keskitytty olennaiseen. Kyllä, taisteluita on, mutta kamera ei vipellä samaan tahtiin kuvaamassa joka kulmaa niin että lasit päässä istuvaa katsojaa heikottaisi. 3D on melkein aina elokuvalle rasite, ja se toteutuu tässäkin osittain. Meno suttaantuu välillä väkisinkin, mutta parannusta on huomattavasti. Lisäksi efektit tulevat välillä silmille, jos tarkoituksena on että katsoja pistää silmät kiinni, niin tekijät ovat onnistuneet tavoitteissaan.

Fantasiaseikkailut ovat vaikea laji, ja jumalten sekoittaminen tarinaan luo aina mahdollisuuden että lopputulos on hieman camp-henkinen. Nyt Perseuksen hahmon aito sisu ja päättäväisyys, sekä hyvät sivuhahmot tuovat sen verran syvyyttä tarinaan että tahaton huumori puuttuu. One-linereita tokaistaan väliin taistelua helpottamaan, mutta pari niistäkin naurattaa aidosti. En tiedä onko se hiekka ja lika, kaaos ja taistelu, mitkä tekevät Titaanien raivosta mielenkiintoisen ja astetta paremman kuin viime aikojen vastaavista. Mutta tosiasia on että minua elokuva viihdytti, se tarjosi silmäkarkkia ja hyviä hahmoja, ja aika meni kuin siivillä. Ainut miinus tulee pinnallisemmista asioista, kuten siitä että Worthingtonille sopii paremmin lyhyt tukka. Tämä kiharapehko voidaan jättää kotiin seuraavalla kerralla, jotta voin keskittyä olennaiseen.

[box type=”info”] Wrath of the Titans . Ohjannut: Jonathan Liebesman. Käsikirjoittanut: Dan Mazeau, David Johnson. Pääosissa: Sam Worthington, Liam Neeson, Rosamunde Pike, Ralph Fiennes. Genre: Fantasia / Toiminta. Alkuperämaa: USA 2012. IMDb.[/box]

 

 

Kommentit