Yön Ritarin paluu (2012) ★★★★★

batmanfeat

Ohjaaja Christopher Nolan on tehnyt sen, mitä moni ei uskonut koskaan näkevänsä. Nimittäin vastannut täyslaidallisella kohtuuttomiin sfääreihin nousseisiin odotuksiin, ja luonut ehjän trilogian joka saa huikean, melkeinpä täydellisen päätöksensä Yön Ritarin paluun muodossa. Se on katkeransuloinen ja  synkkä, melankoliaa tihkuva adrenaliinijuna joka onnistuu samanaikaisesti nostamaan ihon kananlihalle, ja liikuttamaan sydänpohjia myöten.

Bruce Wayne on ripustanut lepakkoviittansa kaappiin, ja vetäytynyt julkisuudesta. Vetäytynyt jopa siinä määrin, että erakoitunutta miljonääriä ei nähdä talonsa ulkopuolella lainkaan. Wayne on antanut periksi; Harvey Dentin mukaan nimetty laki on siivonnut Gothamin kadut ihmisloskasta, pistänyt pahikset vankilaan ja kaupungissa vallitsee rauha. ”Tuolla ulkona ei ole  minulle enää mitään”, toteaa Wayne katkerasti, ja jatkaa hiljaiseloaan. Kävelykeppiinsä nojaava Wayne törmää murtopuuhissa olevaan Selina Kyleen (ihanan kissamainen ja sanavalmis Anne Hathaway), jonka keinuva askel tuo kuitenkin muistutuksen toisenlaisesta maailmasta.  Gothamin rauha on mennyttä, kun totuuden torveksi julistautuva Bane (niskat lihaksikkaaseen kuntoon jälleen treenannut Tom Hardy), pistää maailmanjärjestyksen uusiksi kavalalla suunnitelmallaan. Valta kansalle, tai ainakin Banelle, superroisto vailla vertaa kähisee suulaitteeseensa ja pistää kaupungin, sekä viitan vihdoin hartioilleen saaneen Batmanin, matalaksi. Yht’äkkiä Batmanin puhe ei olekaan se josta purnata, koska superroistolla on myös nariseva superääni; suorastaan pikkupoikamainen ja kepeä; ääni jota ei uskoisi tästä naamavärkistä tulevan.

Sekava on miehen ääni, mutta sekavuutta on tarinassakin. Se yhdistelee poliittisia aatteita, terrorismia ja yhteiskunnan sekasortoa surutta keskenään; mutta nyt kyseessä on sarjakuvaan perustuva elokuva. Kuinka paljon katsojan pitää suomia tämän tarinanhaaran logiikkaa ja tarkoitusperiä? Pitäisikö elokuvasta löytää syvällisempiä tarkoitusperiä tai sanomaa? Turhan kuiva ja syvällinen puinti on turhaa tämän kaltaisissa tarinoissa; kuten Batmanin hienot autot: eteenpäin!

Bane ja Batman ottavat toisistaan mittaa kirkkaassa päivänvalossa.

Waynen matka takaisin Batmaniksi on tuskainen. Sitä vastustaa henkeen ja vereen tarinan sydän, hovimestari Alfred (Michael Caine), jonka ainut toive on saada nähdä rakastamansa poika onnellisena; kaukana mustan kostajan viitasta. Viha on vahva väline; lisättynä marttyyrimaisella mentaliteetilla varustettuun synkkään supersankariin saadaan aikaiseksi väkevää kuvastoa. Mutta nousu on raskas; Bane on vastustajana melkein ylivertainen, niin fysiikaltaan kuin suunnitelmiltaankin. Wayne joutuu käymään läpi kovan koulun ryhtyessään pelastamaan rakasta kaupunkiaan sen panttivangikseen ottaneelta Banelta. Tukena tutut ihmiset Lucius Fox (Morgan Freeman) ja Jim Gordonia jälleen mainiosti esittävä Gary Oldman; mutta mukana on myös uutta verta. Nokkela ja oman kostonhalunsa kourissa pyörivä poliisi John Blake (Joseph Gordon-Levitt), nousee sivukadulta suureen osaan lopputaistossa.

Anne Hathaway on hurmaava ja nokkela Kissanainen.

Ja millainen loppu se onkaan. Läpi elokuvan  katsojaa kuljettanut huikea Hans Zimmerin musiikki on koko ajan yksi elokuvan kantavista tekijöistä. Se pauhaa ja jylisee sydänalassa siinä määrin, että jo valmiiksi dramaattiset tapahtumat vain tuplaantuvat tunnemäärässä. Sen rytmikäs, välillä jopa hurmoksellinen poljento tekee kokemuksesta ainoastaan hienomman. Yön ritarin paluu kantaa loppuunsa saakka hienosti; se tekee kunniaa kaikkien tuntemalle Yön ritarille, perinpohjin traagiselle hahmolle joka saa näin arvoisensa trilogian.

Christian Bale on uhrautuva ja sisukas; kuten Waynen pitää ollakin, kantaen viittaa harteillaan tavalla jota sarjakuviin perustuvissa elokuvissa on harvoin nähty. Yön ritarin paluusta puuttuu The Avengersien ja The Amazing Spider-Manin kepeä huulenheitto ja heippatirallaa-meininki; nostaen sen samalla näiden yläpuolelle synkkyydellään ja viimeistelyllään. Supersankareista Batman näyttää olevan juuri näin hienon tarinan arvoinen. Elokuvan viisi tähteä menevätkin enemmän koko trilogialle, kuin yksittäiselle elokuvalle.

[box type=”info”] The Dark Knight Rises . Ohjannut: Christopher Nolan. Käsikirjoittanut: Jonathan Nolan, Christopher Nolan. Pääosissa: Christian Bale, Anne Hathaway, Tom Hardy, Gary Oldman, Joseph Gordon-Levitt. Genre: Toiminta/Draama. Alkuperämaa: USA 2012. IMDb.[/box]

Kommentit