Sucker Punch (Z.Snyder, 2011) ★★
Ohjaaja Zach Snyder loi omiin suosikkeihini kuuluvat 300 ja Watchmenin; Sucker Punch jatkaa Snyderin hienoa visuaalista linjaa mutta muuten miehen uusin tuotos pyllähtää kauniille teinitakamukselleen niin että läsähtää.
Sucker Punchin juoni on melko toissijainen; Baby Doll (Emily Browning) passitetaan mielisairaalaan ilkeän isäpuolensa toimesta. Mielisairaala ei ole kamalaa kotia parempi paikka ja tyttö päättääkin paeta kauheuksia mielikuvitus-maailmaansa, toiseen ulottuvuuteen missä tytöillä on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kohtaloonsa ja jossa taistellaan hurjia petoja vastaan. Mielikuvitusmaailmassakin ujuttaudutaan transsin lomassa toiseen ulottuvuuteen jossa joukko tyttöjä yrittää paeta orjuuttajiaan. Tarinan monikerroksisuus onkin visuaalisesti kauniin kerronnan ohella elokuvan ainoita hyviä puolia.
Minä pidän hidastuksista, se antaa aikaa ja tilaa näyttää taistelukohtauksissa mitä tapahtuu ja nautiskella oikein luvalla tempuista. Niinpä ensimmäinen kunnon tappelu Baby Dollin ja kolmen jättiläisen välillä, Björkin Army of Me:n soidessa taustalla oli hieno kohtaus, todella hieno. Ongelma on se että tämä juonenkäänne toistuu lukuisia kertoja tämän jälkeen, eri biisi, eri taisteluympäristö, tytöillä eri vaatteet (tosin aina niukat) ja samat hidastukset; tällöin leffa rupeaa puuduttamaan, tylsistyttämään ja muistuttaa enemmän Pussycat Dollsin videota kuin toimintaelokuvaa.Tytöt ovat kauniita mutta vähempikin riittäisi, nyt tyttöenergian ja päähän potkimisen sijaan kauneus ja lievä pornahtavuus vievät pohjan toiminnalta ja tarinalta. Juoni ei kanna loppuun saakka sillä toistavuus ja tietty harhailu syövät nautintoa. Silmiä hivelevän kaunis elokuva toimisi musiikkivideona hyvin mutta kaksituntisena elokuvana se rupeaa ärsyttämään. Sucker Punch tuottaa tämän vuoden kovimman pettymyksen tyhjyydellään ja alituisella kliseiden viljelyllään, jokaisen taistelukohtauksen alussa annetut “viisaudet” rupesivat tympimään hyvin nopeasti.________________________________________________________________________________________________
Minä pidän hidastuksista, se antaa aikaa ja tilaa näyttää taistelukohtauksissa mitä tapahtuu ja nautiskella oikein luvalla tempuista. Niinpä ensimmäinen kunnon tappelu Baby Dollin ja kolmen jättiläisen välillä, Björkin Army of Me:n soidessa taustalla oli hieno kohtaus, todella hieno. Ongelma on se että tämä juonenkäänne toistuu lukuisia kertoja tämän jälkeen, eri biisi, eri taisteluympäristö, tytöillä eri vaatteet (tosin aina niukat) ja samat hidastukset; tällöin leffa rupeaa puuduttamaan, tylsistyttämään ja muistuttaa enemmän Pussycat Dollsin videota kuin toimintaelokuvaa.Tytöt ovat kauniita mutta vähempikin riittäisi, nyt tyttöenergian ja päähän potkimisen sijaan kauneus ja lievä pornahtavuus vievät pohjan toiminnalta ja tarinalta. Juoni ei kanna loppuun saakka sillä toistavuus ja tietty harhailu syövät nautintoa. Silmiä hivelevän kaunis elokuva toimisi musiikkivideona hyvin mutta kaksituntisena elokuvana se rupeaa ärsyttämään. Sucker Punch tuottaa tämän vuoden kovimman pettymyksen tyhjyydellään ja alituisella kliseiden viljelyllään, jokaisen taistelukohtauksen alussa annetut “viisaudet” rupesivat tympimään hyvin nopeasti.________________________________________________________________________________________________
Sucker Punch
Ohjaus: Zack Snyder
Pääosissa. Emily Browning, Vanessa Hudgens, Abbie Cornish
Genre: toiminta, seikkailu, fantasia
Alkuperämaa: USA 2011
