Mammuttimainen Hobitti-saaga saapuu päätökseensä Viiden armeijan taistelun myötä, osoittaen todeksi sen että kärsimällä lievästä suuruudenhulluus-taudista pystyy lyhyestä lastenkirjastakin puristamaan esiin kolmiosaisen tarinan jolle ei tuntunut tulevan loppua lainkaan.
Hobitti – Viiden armeijan taistelu arvostelu
Ohjaaja Peter Jackson jätti katsojat ihmettelemään Järvikaupungin kohtaloa kun elokuvahistorian hienoin lohikäärme Smaug (Benedict Cumberbatch) säntäsi lopullista tuhoa lupaillen kohti ihmisasutusta kääpiöiden herätettyä tämän kullantäytteisiltä uniltaan. Tästä tapahtumaketjusta lähteekin tarinan suurin ongelma – kääpiöt, ahneet ja jääräpäiset hahmot, yritetään maalata humoristisiksi ja herttaisiksi, vaikka teoillaan ovat välillisesti vastuussa Smaugin aiheuttamista tuhoista. Ja tuhojahan tämä kaunis olento saa aikaiseksi; Järvikylän korventaminen on vain laimea alkusoitto elokuvan toiminnantäyteiselle sisällölle sillä kolmas osa rakastaa liikettä. Samalla kääpiöistä tulee hieman vastenmielisiä hahmoja. Seurattuaan näin pitkään rämäpäisen joukkion seikkailuja tunteellinen takinkääntö on kuin isku vatsaan.
Kääpiöt ovat vetäytyneet linnakkeeseensa, Thorinin vajotessa yhä syvemmälle oman mielensä sopukoihin siinä määrin että järkipuheet eivät enää tunnu auttavan. Ahneus joka on aina riivannut kääpiöitä, on kultainen lanka joka kietoo myös linnaketta ja ihmisasutusta uhkaavat örkkiarmeijat pauloihinsa. Linnakkeen sisällä oleva aarre on mittaamaton, mutta kuinka monen hengen arvoinen se oikeasti on? Sovittelevana elementtinä Bilbo Reppuli (Martin Freeman) jää auttamamattomasti kirjaimellisesti isompiensa jalkoihin kun Richard Armitage ui Thorinin nahoissa syvissä vesissä vetäen huomion puoleensa. Omalla tahollaan Lee Pacen esittämä Thranduil on niin täynnä mahtailevaa erinomaisuutta, saapuen paikalle hirveä ratsastamalla, että tyylikkäämpää kokonaisuutta on hankala löytää. Thranduil osoittaa myös että haltijoiden taika ei ole hiipunut mihinkään – he ovat pakollinen kimallepakkaus mudanruskeassa tarinassa.
Hobitti – Viiden armeijan taistelu elokuvan kohtauksia
Tarina poukkoilee täysin tarpeettomasti myös Gandalfin luona, poistuen taistelukentältä tuodakseen tuttuja hahmoja valkokankaalle ikäänkuin pakollisesta tarpeesta käyttää hyväkseen kaikki mukaan saadut näyttelijät. Lord of the Rings -saagan nähneille tuttu vihollinen nostaa päätään, saaden ilmestymisensä tuntumaan lähinnä pahalta happotripiltä 70-luvulta. Hienot tunnelmalliset ja tunteelliset hetket tuttujen hahmojen joutuessa ylivoimaisiin vaikeuksiin örkkiarmeijoiden vyöryessä vastustamattomasti yli joukkojen hukkuvat miekkojen kalinaan ja kaaokseen. Tarina rakastaa sotaa, huutoa, verta ja tannerta tömisyttävien jalkojen rummutusta. Ihmiskohtalot, pienet eleet ja sävyt ovat harvassa viimeisen tunnin aikana. Onneksi toiminta on hienoa, koreografioihin on panostettu ja meno pysyy kutakuinkin kasassa.
Tästä huolimatta itkulta voi olla hankala välttyä jos katsoja on päästänyt hahmot nahkansa alle. Viiden armeijan taistelu välttyy ensimmäisen osan jaarittelulta, ainaiselta runonlaulannalta ja haahuilulta. Samalla se vetää mittarin toiseen äärilaitaan, pistäen satasen lasiin välittämättä siitä mikä olisi tarinan kannalta oleellista ja mikä turhaa tilkettä. Tittelinsä mukaisesti se vie katsojansa sotaan, mutta häviää keskimmäiselle osalle unohtamalla huumorin, toverillisuuden ja fantasiamaailmansa.
- Nimi: Hobitti – Viiden armeijan taistelu, 3 tähteä
- Ohjaus: Peter Jackson
- Käsikirjoitus: Fran Walsh, perustuu J.R.R. Tolkienin kirjaan The Hobbit
- Näyttelijät: Martin Freeman, Luke Evans, Ian Mckellen, Richard Armitage, Lee Pace
- Alkuperämaa: Uusi-Seelanti / USA
- Genre: Fantasia / Seikkailu
